Koska monon vaihto on nyt kuitenkin ajankohtaista kasvamisen takia rupesimme Jukan kanssa ennen viimeistä laskupäivää vertailemaan Tecnican eri jäykkyisiä monoja 70 , 90, 110(leikattu) ja 130 indeksillä. Vierekkäin vertailtuna erot olivat selkeästi havaittavissa. Mielenkiinnosta hain siihen rinnalle sitten ne vanhat Nordicat.
Hämmästys tai sanoisinko järkytys oli melkoinen. Vanhat monothan olivat taivuteltuna lähinnä Nokian kumisaappaan luokkaa - varsi taipui pienellä painamisella puolenkymmentä senttiä ja klappia oli huomattavasti myös sivuille.. Joonan ja Kian monoilla tahkoamat sadat päivät olivat jättäneet jälkensä ja aikanaan varmasti hyvä junnumono oli pikkuhiljaa muuttunut ongelmajätteeksi. Ja minä en ollut huomannut mitään!!
Viimeiseksi hiihtopäiväksi alle laitettiin sitten sopiva 90 indeksin Tecnica ja kas kummaa, pitkään työstetyissä asioissa alkoi tapahtua. Laskijan omat tuntemukset ja luonnehdinnat olivat "tukevat, hyvä tatsi, uskaltaa luottaa, suksen liike tuntuu" jne. Olimme siis vetäneet "aukinaisilla" monoilla ties kuinka pitkään.
Jotkut asiat näköjään edelleen pitää oppia kantapään kautta.