Alppiharrastus tarkoittaa niin Suomessa kuin muuallakin runsasta matkustamista kaikkia mahdollisia liikennevälineitä käyttäen. Eniten aikaa kuitenkin kuluu autossa. Ne sadat ja tuhannet tunnit jotka vuosien mittaan jokainen lajin harrastaja autossa viettää matkustaen tai odottaen voivat joko valua turhuuteen tai pahimmillaan tuntua pitkäkestoiselta kidutukselta.
Parhaimmillaan taas ainakin osan nuista tunneista saa käytettyä mielekkääseen ja hyödylliseen tekemiseen vaikkapa opiskelun parissa sekä leväten, nukkuen tai vaikka ruokaillen. Tämä tietysti asettaa vaatimuksia paitsi asennoitumiselle niin erityisesti myöskin kalustolle.
En todellakaan osaa sanoa mikä olisi yleispätevästi toimiva valinta. Lajin harrastajilla näkee käytössä kuljetuskalustoa laidasta laitaan. Henkilöautoja, tila-autoja, pakettiautoja, XXL pakettiautoja, eri kokokoisia asuntoautoja ja näyttääpä rinteiden juurella joskus olevan muutama bussikin. Hollannin alppijoukkueen käyttämiin täysperävaunurekkoihin en ole vielä törmännyt. Iso on mukava ja tilava mutta myöskin hidas, eikä sovellu monikäyttöiseksi, samoin sen kuljettaminen junassa tai laivassa on mahdotonta tai kallista. Pieni taas on nopea, näppärä ja monikäyttöinen ja helppo kuljettaa junassa tai laivassa mutta myöskin ahdas ja vain paikasta toiseen siirtymiseen sopiva.
Viime- vai oliko se toissakaudella kirjoitettiin lehdissäkin Boden USA:sta Eurooppaan tuottamista asuntovaunuista ja autoista. Yksi tämän kauden kalustouusija taasen on Julia Mancuso jonka valinta Euroopan turneelle on ns. camping paku.