Kohti uutta vuotta!

Joulun aika meni taas kerran rauhallisesti, osin sukuloiden ja osin Egyptin auringossa uiden. Läheisten tapaaminen ja heidän kanssaan ajan viettäminen on aina mukavaa. Varsinkin kun mahdollisuus niihin yhteisiin päiviin on kaiken tämän keskellä rajattua.

Eilen sitten K jo matkasikin ennakkosuunnitelmista hiukan poiketen Himokselle jossa 1 1/2 päivän aikana on tarkoitus laskea 2 puikkatreeniä ja yksi SP treeni. Sen jälkeen rauhoitumme taas hetkeksi ottamaan vastaan uuttavuotta sekä viettämään M:n syntymäpäivää sukulaisten kanssa.

Uuden vuoden alettua täytyykin sitten kääntää auton keula pikkuhiljaa kohti pohjoista jossa meitä odottaa kauden ensimmäisten kilpailuiden myötä käyntiin pyörähtävä Audi Cup. Ensimmäiset kilpailut ovat Pyhällä ja lajina on molempina päivinä SP. Tarkoitus olisi myös laskea muutama treeni isommassa mäessä ennen itse kisoja.

Hyvää loppuvuotta ja menestyksekästä Uutta Vuotta kaikille!

Himoksella oli kylmä!

Talven ensimmäinen Himos on onnistuneesti takana. Laskimme 3 SP harjoitusta ja 2 puikkaa, kaikki Bonus-rinteessä.

Pakkanen oli 15-17.5 asteen välissä koko ajan. Etenkin lauantai oli kylmä päivä koska rinteessä, varsinkin ylhäällä, tuuli myös jonkun verran. Olemme kuitenkin tyytyväisiä taas kerran leirin antiin.

Puikkassa harjoittelimme rataan tutustumista ja sen oppimista mm. siten että teimme radan (55 porttia) sen jälkeen 1. veto tutustumatta, tutustuminen ja toinen veto - molemmat kelloilla. Sen jälkeen pari lisävetoa ja laskijat lyhyelle lämmittelytauolle, sillä aikaa uusi rata ja sama setti uudestaan jne.

Tänään on vielä yksi fysiikkaharjoitus ja sen jälkeen alkaa reilun viikon mittainen joulutauko. "Töihin" palaamme taas sitten joskus 2 tai 3. päivän tienoilla.

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta kaikille!

2007 Winner Steven Nyman analysoi ValGardenan syöksyn

Elämän pieniä iloja

Alppiharrastus tarkoittaa niin Suomessa kuin muuallakin runsasta matkustamista kaikkia mahdollisia liikennevälineitä käyttäen. Eniten aikaa kuitenkin kuluu autossa. Ne sadat ja tuhannet tunnit jotka vuosien mittaan jokainen lajin harrastaja autossa viettää  matkustaen tai odottaen voivat joko valua turhuuteen tai pahimmillaan tuntua pitkäkestoiselta kidutukselta.

Parhaimmillaan taas ainakin osan nuista tunneista saa käytettyä mielekkääseen ja hyödylliseen tekemiseen vaikkapa opiskelun parissa sekä leväten, nukkuen tai vaikka ruokaillen.  Tämä tietysti asettaa vaatimuksia paitsi asennoitumiselle niin erityisesti myöskin kalustolle.

En todellakaan osaa sanoa mikä olisi yleispätevästi toimiva valinta. Lajin harrastajilla näkee käytössä kuljetuskalustoa laidasta laitaan. Henkilöautoja, tila-autoja, pakettiautoja, XXL pakettiautoja, eri kokokoisia asuntoautoja ja näyttääpä rinteiden juurella joskus olevan muutama bussikin. Hollannin alppijoukkueen käyttämiin täysperävaunurekkoihin en ole vielä törmännyt. Iso on mukava ja tilava mutta myöskin hidas, eikä sovellu monikäyttöiseksi, samoin sen kuljettaminen junassa tai laivassa on mahdotonta tai kallista. Pieni taas on nopea, näppärä ja monikäyttöinen ja helppo kuljettaa junassa tai laivassa mutta myöskin ahdas ja vain paikasta toiseen siirtymiseen sopiva.

Viime- vai oliko se toissakaudella kirjoitettiin lehdissäkin Boden USA:sta Eurooppaan tuottamista asuntovaunuista ja autoista. Yksi tämän kauden kalustouusija taasen on Julia Mancuso jonka valinta Euroopan turneelle on ns. camping paku.

Kisakausi on avattu

Seuramme omat kisat (ES-cup) avasivat monelle laskijalle alkaneen kisakauden. Purevassa -20 pakkasessa lasketut 2 SP kisaa toimivat mukavana valmistautumisena Tammikuussa starttaavaan AUDI-kiertueeseen vanhemmille laskijoille.

Kisat menivät kaikilta osiltaan hyvin, järjestelyt toimivat vaikka ensin meillä su-aamuna olikin pieniä hankaluuksia maalikennojen kanssa. Myös K:n laskut sujuivat ja antoivat indikaatiota siitä että eteenpäin on taas päästy pikkuisen matkaa.

Tällä viikolla olisi tarkoitus laskea pari lajiharjoitusta Vihdissä sekä tehdä muut harjoitteet normaalin suunnitelman mukaan. Perjantaina on sitten lähtö Himokselle jossa edessä on pe-su leiri (1+2+2 treeniä).

Himoksen leireillä majoitumme aina pääasiassa täällä.

Tupla Team in Levi

Levi päätökseen

Sunnuntai-iltana aikuiset ja vanhemmat lapset seurasivat mielenkiinnolla Beaver Creekin MC kilpailua verkon kautta. Valitettavasti vain suomalaisten laskut eivät johtaneet tällä kertaa tuloksiin.

Maanantaina laskimme vielä kaksi harjoitusta, aamulla ensin SP treenit ja iltapäivällä vielä puikkaharjoituksen. Sitten olikin jo taas tavaroiden pakkaamisen ja kotimatkan aika.

Suurin osa leiriläisistä matkasi takaisin etelään autojunalla joko Kolarista tai Rovaniemeltä. Meidän tapauksessamme juna lähti Kolarista ja perille Helsinkiin saavuttiin tiistaina noin tunnin myöhässä lumisateiden jumittamien rata-vaihteiden vuoksi.

Päivän onnistunut ohjelma

SG 07.00 - 09.00 onnistui oikein hyvin vaikka lumiolosuhteiden vuoksi jouduimmekin luopumaan suunnitellusta Ylläksen vierailusta. Iltapäivällä sitten olikin taas vuorossa SP-harjoitus hyvin jäädytetyssä Levin eturinteen oikeassa laidassa (alhaalta katsoen).

Huomenna on suunnitelmissa 3 harjoituksen päivä (SG+SP+SL) joten siksi nukumatti kutsuu tänään urheilijoita aikaisin.

Levi käyntiin

Saavuimme juuri perille ja painuimme pikapastalle yksintein. 16.00 alkaa sitten eka sp-treeni.

Matkasuunitelmamme sisältäen yöpymisen Kemin Cumuluksessa toimi hyvin. Kymmenen tunnin unet, aamureippailu ja aamupala ennen viimeistä lyhyttä pätkää varmistivat sen että saavuimme perille valmiina tositoimiin.

Kemin Cumulus oli muuten lähes samassa kuosissa kuin viimevierailullakin. (23v. sitten)

Vihti

Etelässäkin on jo talvi! Huomenna on tarkoitus treenata tämän kauden eka treeni Vihdissä. Puikkaa tietty!

Camp video

Toinen kahden päivän setti ohi

Oikulliset säät ovat edelleen olleet seuranamme. Tänään SG vaihtui suurpuikaksi kovan tuulen ja valtoimenaan lentävän lumen vuoksi. Saimme kuitenkin puristettua ihan ok SP päivän.

Eilen puolestaan keli oli sen verran hyvä että saimme laskettua suunnitellun SG + SP ohjelman. Huomena vielä olisi suunnitelmissa SG+SP piiiiiitkällä välillä merkattuna - jos vain ilmat sen sallivat. Noin 14.30 suuntaamme sitten kentälle ja kotisuomeen. Tästä alkaakin sitten kotosuomi painotteinen jaksomme Himoksineen ja Lapin reissuineen.

Looking forward to that..

Kaksi päivää takana

Hintertuxin vauhtileiri on pyörähtänyt hyvin käyntiin. Eilen saimme laskettua aivan suunnitelmien mukaan SG+SP päivän. Tänään sitten keliolosuhde oli sen verran heikko että laskimme vain yhden hiukan pidemmän SP treenin. Ajomatka ylös oli tänään hidas ja vain vaivoin Vitomme nousi lumista tietä ylös, vaikka vuokraamon autossa paikallisen standardin mukaiset talvirenkaat onkin.

Heikko näkyvyys ja uusi lumi tekivät päivästä raskaan niin laskijoille kuin rataryhmällekkin. Huomiseksi on luvassa sitten taas parempaa säätä joten pääsemme varmaankin palaamaan taas SG agendaan. Sunnuntaina ja/tai maanantaina on sitten aikomus myöskin hakea tuntumaa uusiin syöksysuksiin jotka saimme hankittua käytettynä muutama viikko sitten (ex-bfast).

Terkkuja Leville M:lle ja A:lle!

Etukyykky

Tempaus

Toinen Olssonin veljeksistä verkottaa Kitzissä 2008

Joukot kotona

Ensimmäiset leiriläiset palasivat 14.10 koneella Munchenistä ja loput sitten 18.15 koneella, K mukaan lukien. On mukavaa kun kaikki ovat taas hetken saman katon alla. Juhlistimme tapahtumaa isoisän ampuman hirven vasan sisäfileellä ja muilla asiaan kuuluvilla herkuilla. Ruokailun lomassa kertailimme sitten menneen viikon tapahtumia kukin vuorollaan.

Ensiviikolla palataan sitten taas normaaliin arkirytmiin, koulun, kavereiden ja treenien kanssa ja varmaankin suurinpiirtein vielä tuossa järjestyksessä ;)

Kaunertalin kuulumisia

Tupla-teamin toinen Kaunertalin leiri on sujunut hyvin. Vain säät ovat pikkuisen koitelleet retkikuntaamme. Ensimmäisenä laskupäivänä harjoitus typistyi alahissin vapariksi kovan tuulen takia. Sen jälkeisinä päivinä on kova sumu aika-ajoin vaikeuttanut harjoittelua mutta kaiken kaikkiaan kuitenkin harjoitukset on pystytty viemään läpi ihan kohtuullisesti.

Yhtenä päivänä K:lta hajosi monosta solki joka sitten saatiin niitattua takaisin paikalleen paikallisessa suksiverstaassa viiden euron kohtuulliseen hintaan. Huumori tuntuu lentävän ja "omillaan" toimeentulokin sujuu koko ajan lisääntyvän harjoituksen myötä kuulemma tosi kivasti. Päivään mahtuu monta asiaa ja säännöllisessä rytmissä pysyminen lepoineen, ruokailuineen ja koulutöineen on kuitenkin ihan kova homma. Siihen kun päälle sitten vielä lisätään kaikista kamoista huolehtiminen ja aikaiset aamuherätykset niin on siinä ihan tarpeeksi haastetta ihan kenelle tahansa!

Onnistunut viikkotreeni viikko

Leirisession jälkeen kuluneet 7 päivää on sujunut hyvin. Ohjelmassa on ollut lenkkipäivä, pari taitovoimisteluharjoitusta, pari voimaharjoitusta sekä lihaksistoa huoltavaa "rehab" treeniä sekä lepoa. Tänään vielä nautitaan Sirkus Finlandian showsta ennen seuraavalle leirille lähtöä huomenna aamulla.

Tällä kertaa K lähtee matkaan Karin huoltamana, joten seuraavankin leirin ajantasaisimmat kuulumiset löytyvät suoraan K:n sekä muiden laskijoiden omista blogeista.

Perjantaina viimeinen päivä

Torstaina leiriläiset saivat laskettua taas suunnitellusti Superi treenin ja perjantaina on sitten SP:n vuoro. K:n osalta leiri päättyykin sitten siihen. Kotimatka alkaa lauantaiaamuna kun auton keula kääntyy Travemundea kohti.

Niin tällä leirillä kuin aikasemmillakin ilmojen haltija on ollut todella suosiollinen!

Jonkin uuden alku

Olin tänään pitämässä seuraesittelyä ja tervetuliaspuheenvuoroa Huimalassa uusille tällä kaudella aloittaville vajaalle parillekymmenelle Entry- Esslalaiselle. Tästäkin päivästä alkaa varmaan monta mielenkiintoista ja toivottavasti pitkää ja värikästä matkaa alppihiihdon kartalla!

On oikeasti kiva nähdä että meillä aloittaa taas uusi laaja ryhmä. Myös naapuriseuroissa on keskustelujeni perusteella hyvän kokoiset aloitusryhmät tulevalle kaudelle. Se on hieno asia Suomalaisen alppihiihdon kannalta. Mitenkähän paljon ja miten muuten eri seuroissa tehdään töitä harrastajamäärän kasvattamiseksi? Olisi mielenkiintoista kuulla eri ideoista tällä saralla vaikka sähköpostitse (jyrki piste larilahti ät setera piste fi).

Takana onnistunut SG päivä

Tänään pysyttiin suunnitelmassa ja saatiin alle kauden ensimmäinen SG päivä. Oikein hyvä asia! Huomenna K:lla on vuorossa lepopäivä, samoin kuin monella muullakin leiriporukasta, osa toki suuntaa rinteeseen huomennakin johtuen eri pituisista leiritysvuorokausimääristä sekä henkilökohtaisesta jaksamisen tasosta. Mutta kun valmentajan "pilli soi" niin vilttiketju kutsuu ;) Liian väsyneenä ei ole mitään hyötyä tätä meidän lajia harjoitella, päinvastoin.

Toivon mukaan säät suosivat leiriläisiä vielä loppuviikollakin!

Tiistaina on suunnitelmassa Superia

Eilisen pätkäpuikan ja tekniikkalaskun jälkeen tänään on tarkoitus Hinterissä laskea Superia ensimmäistä kertaa näillä lumilla. Mielenkiintoista!

Lisää kuvia siis täältä.

Uusia asioita

Tänään kuulemma oli Hinterissä ainutlaatuinen valoilmiö taivaalla - siitä lisää K:n blogissa. Samoin sieltä löytyy uutuutena kuva-albumi johon on kasattu saatavilla olevia otoksia. Hiihtokuvat ovat viimeviikolta, leirin keskivaiheilta, kun ohjelmassa oli SP:tä Kaunertalin jyrkällä puolella.

Lepoa

Tänään K:lla oli vuorossa vain pelkkää lepoa. A puolestaan matkasi paikanpäälle. Matka sujui hyvin, vaikkakin alussa oli pientä haastetta auton löytämisessa kun sitä koitti etsiä P3:sta vaikka se tosiasiassa oli P1:ssa!

Muuttopäivä

TUPLA-teamin Kaunertalin leiri on saatu erittäin positiiviseen päätökseen. Tänään K:lla on vielä sitten edessä muutto Mayrhofiin Hintertux III leiriä varten. Huomenna on edessä hyvin ansaittu ja tarpeellinen lepopäivä ennen tohinan käynnistymistä Hinterissä.

Tällä kertaa Hinteriin K:n huoltajaksi matkaa A jolta saan varmaankin joitakin päivityksiä tähän blogiin tulevan viikon aikana, mutta edelleen kaikkein tuoreimmat kuulumiset löytyvät suoraan K:n omasta blogista.

Tällä kertaa Hinterissä tulee olemaan ohjelmassa myös Superia, jos vain kelit sen avatulla Speed lanella sallivat.

Viides päivä Kaunerissa

Tänään TUPLA-team vetää jo viidettä päivää Kaunertalissa. Huomenna onkin sitten viimeinen laskupäivä ensimmäisen Kaunertalin leirin osalta. Kuulemani mukaan kelit ovat olleet aivan erinomaiset, niin sään kuin rinteen pinnankin osalta.

Lajipainotus on ollut tähän saakka SP/tekniikka mutta loppua kohden sekä rata- että puikkatreenit ovat lisääntyneet. Joka päivä on laskettu karkeasti kaksi 2 tunnin settiä pitäen pitkä lounastauko pienine torkkuineen treenien välissä. Kaunertalissa tämä onnistuukin helposti koska hyvä rinneravintola on nopeasti saavutettavissa ratapaikoilta. Toinen Kaunertalin "erikoisuus" on se että logistiikka on samalla tavoin helppoa kuin esimerkiksi Juvaksella - autolla pääsee suoraan hissille jäätikön reunaan.

Itse kylästä löytyy sitten oheisharjoitusmahdollisuuksia ja oheistoimintaa pitämään mieltä virkeänä. Tällä leirillä kuviksissa on pelattu vähän futista ja hölkätty palauttavia lenkkejä. Pääosa tehoista on säästetty rinteeseen jossa on pyritty maksimoimaan toistomääriä.

Hyvin tuntuu menevän

Kaunertalissa on kuulemma ollut suosiolliset kelit ja ohjelma siellä on edennyt suunnitellusti. K:n blogista päätellen painopiste on ollut SP vaparilla, mutta myös radalla ollaan jo käyty. Huomennakin on varmaan samaa ohjelmaa koska kelit vaikuttavat edelleen suosiolliselta. Näin mahdollisesti loppuviikoksi asettuva lumisateen uhka tarkoittaisi toteutuessaan sitten puikkapäiviä.

Tyttöporukassa on kuulemma myös aluillaan laajempikin bloggaaminen jota on varmasti kiva kauden vanhetessa seurata!. Koska en vielä tiedä kaikkien uusien bloggaajien haluista oman bloginsa "yksityisyyden" suhteen en vielä halua niistä sen enempää sanoa.

Hyvää leirin jatkoa sinne Kauneriin!

Saattue lähti taas matkaan

Tänään aamulla klo 07.00 lähti saattue kohti lentokenttää. Esslan TUPLA-teamin ensimmäinen jäätikköleiri on valmis alkamaan. Kohteena on Kaunertalin jäätikkö Itävallassa. Leirin on tarkoitus kestää 15.10 saakka joka on vielä laskupäivä. Luvassa on vaihtelevaa keliä mutta ennakkotietojen mukaan laskemisen pitäisi onnistua ihan ok.

Itse jäin täpinöissäni katsomaan Juhan Volvon loittonevia perävaloja Köydenpunojankadun kulmaan. Tälle leirille en päässyt itse mukaan... Vaikka tiedän että K on enemmän kuin hyvissä käsissä Juhan, Jompen ja muiden Esslalaisten kanssa koko reissun ajan tuntuu tämä kotiin jäävän osa välillä avuttomalta, mutta toisaalta M:n hurjan uuden "Natalie Breezen" kanssa (kuvassa) taistelu on kovaa hommaa!

Tällä kertaa tuoreimmat kuulumiset löytyvät K:n omasta blogista!

Ismo Lehkonen www.jatkoaika.comissa

Lehkonen: Lihasmassan hankkiminen on vaarallista

Kuivaharjoittelulla on rikottu suuri määrä jääkiekkoilijoita. Se on edesvastuutonta, kirjoittaa Ismo Lehkonen.

Vierastan suuresti sitä, että hankimme lihasmassaa isoilla painoilla. Siinä on aina riski rikkoa itsensä. Kaikki ymmärtävät, että iso, tönkömpi lihas menee herkemmin rikki. Lähtökohta on pelata sata ottelua kaudessa. Jos sinulla on isot, paksut lihakset, on palautuminen näistä otteluista mahdotonta, jos et ole elastinen. Ei isoissa lihaksissa mitään vikaa ole, mutta niiden pitäisi olla äärimmäisen kestävät. Sinulla pitää olla pohjat, joilla jaksat liikuttaa isoja lihaksia.

Seurat ovat erittäin tarkkoja siitä, että he eivät hanki pelaajaa, joka on ruumiinrakenteeltaan loukkaantumisherkkä. Nopeat, kevytjalkaiset, kestävät pelaajat ovat tämän päivän jääkiekossa äärimmäisen arvokkaita. Lehkonen laukoo

Yläkerran ukko on antanut meille tietynlaisen vartalon. Siihen voi kevyesti hankkia kilon tai puoli kiloa kerrallaan, rauhallisesti kasvattamalla. Mutta on vältettävä suuria harppauksia, koska silloin kaikki peliasennoistasi lähtien kärsivät. Se on vaarallista.

Meidän pitäisi ymmärtää pelin vaatimukset. Siksi sanon, että pelin tärkein elementti on tasapaino. Luistimissa on terät, joiden päällä liikumme, ja mitä tasapainoisempi asento, sitä luontevampi olet. Kun olet tasapainoinen, pystyt vastaanottamaan syöttöjä. Pystyt syöttämään, pystyt taklaamaan, pystyt pysähtymään, pystyt ampumaan, pystyt harhauttamaan, pystyt suunnanmuutoksiin. Kun olet tasapainoinen, tunnet olosi kotoisaksi luistimilla ja pystyt kaikkeen, mitä peli vaatii.

Kaikki on silloin myös ennen kaikkea turvallisempaa. Siksi mielestäni kaiken oheisharjoittelun pitäisi palvella lajia eli jääkiekkoa. Meidän pitäisi vahvistaa pelilihaksia, joita tarvitsemme jääkiekossa, eli luistelulihaksia, laukauslihaksia, taklauslihaksia, ja niin edelleen. Emme voi harjoitella samalla tavalla kuin esimerkiksi korkeushyppääjät.
Kuivaharjoittelulla on rikottu suuri määrä jääkiekkoilijoita. Aiheutuu välilevyn pullistumia, selkärangan rasitusmurtumia, polven kulumia, marssimurtumia ja olkapäävammoja. Suurin osa niistä on tapahtunut hypyillä tai painoilla.

On edesvastuutonta rikkoa urheilija kuivaharjoitteilla. Miten se on edes mahdollista? Pelin pitäisi olla vaaran paikka, mutta me aiheutamme kuivaharjoitteilla pysyviä vammoja. Kannat niitä koko urasi. Vartalosi on rappeutettu harjoittelulla. Olen huolissani monesta pojasta, kun näen heidän poltteensa harjoitella neljäkin tuntia päivässä omatoimisesti. Siinä on aina vaara, että se lähtee lapasesta, kun heillä ei ole tietotaitoa, miten harjoitella oikein. Vammautumisen riski kasvaa aina, kun tekee asioita, joista ei ole varma.

Kuulen tarinoita, että 16-vuotiaalle jääkiekkoilijalle ilmoitetaan, että sinun pitää saada lisää massaa. Kun tavoitteelliselle 16-vuotiaalle ilmoitetaan, että kesän aikana pitää tulla viisi kiloa lisää massaa, mitä poika tekee? Hän alkaa harjoitella puntilla kuusi kertaa viikossa, kaksi tuntia päivässä, vähän proteiinia ja yhtäkkiä on kuusi kiloa lisää massaa – mutta väärissä paikoissa. Enää et jaksa luistella. Enää et jaksa harjoitellakaan.

Tällaisen voimaharjoittelun pitäisi aina olla ammattilaisten valvonnassa, ettei se harjoittelu vain karkaa pojan käsistä. On todella vaarallista ilmoittaa tavoitteellisille nuorille, että heidän on hankittava lisää massaa. Ikäluokkaa kohti saattaa olla sata poikaa, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa eli kasvaa sellaiseksi kuin joku valmentaja sanoo.

Seuroilla, valmentajilla ja vanhemmilla on vastuu pitää lapsensa terveenä!
Olin aikoinani himoharjoittelija, aivan pimeä harjoittelija. Minulla lähti lapasesta. Rikoin itseni harjoitteilla.

Olen valmentanut yli 20 vuotta ja miettinyt näitä asioita. En ole välttämättä löytänyt oikeita vastauksia, mutta olen uskoakseni tehnyt oivalluksia. Minun kuvioni ovat muuttuneet – en sano vallankumouksellisesti – mutta me olemme KooKoossa muuttaneet merkittävästi kuivaharjoitteluamme ja jopa jääharjoitteluamme.

Haluan pitää harjoittelun mahdollisimman turvallisena. Harjoittelemme paljon, mutta mitä turvallisempi harjoittelu, sen parempi. Ettei vain käy vahinkoja, ettei vain tule kulumia. Ettei vain kangistu.

Kun ei ole oikeita vastauksia, meidän pitäisi yhdessä löytää linjaus, ettemme rikkoisi sitä määrää jääkiekkoilijoita, mitä me tällä hetkellä rikomme.

Katsaus harjoituspäiväkirjaan

Kirjoitin taannoin harjoituspäiväkirjan pitämisestä, eri menetelmistä ja vaikuttimista sen pitämiseen.

Ajattelin nyt palata aiheeseen selattuani  erilaisia vihkoja - eli harjoituspäiväkirjoja. Esimerkiksi ajalla 19.8 - 5.10 karkealla otsikkotasolla yhden keskiarvojuniorin päiväkirjan merkkaukset käyvät ilmi alta.

Ei ehkä ole tarkoituksenmukaista tässä kirjoituksessa kuvata jokaista harjoitusta perinjuurin - vaikka jotain tarkempaa harjoitekohtaista kuvausta (osaisinko videoida niitä?) varmaan jatkossa voisikin hahmotella.

Toivon että sinä lukijani tunnistat sen että en kirjoita tätä siksi että pitäisin juuri tuota ohjelmaa hyvänä tai huonona, vaan siksi että kun aikanaan itse tulin tämän nimenomaisen lajin pariin koin vaikeaksi saada tietoa, tai oikeastaan mitään bench markkeja siitä miten kisoja junnuiässä kiertävät laskijat ylipäätään harjoittelevat. Joten jos tästä jollekkin jotain iloa on niin - bueno! 

Asiaan:

19.8 Voimaharjoitus vapain painoin
20.8 Yleisurheilupainotteinen harjoitus
21.8 Rullaluistelua ja yksipyöräisella ajoa
22.8 Rullalluisteluharjoitus
23.8 Voimaharjoitus vapain painoin
24.8 Koordinaatio ja loikkaharjoitus
25.8 Yksipyöräisellä temppuilua
26.8 Vauhtikestävyysharjoitus
27.8 30 lenkki PK ja kuntopiiri
28.8 Lepo
29.8 SP vapari - 30 min lenkki
30.8 SL vapari - koordinaatio
31.8 Kävelyä, uintia - Lepo
1.9 SP vapari, keskivartalo+koordinaatio
2.9 SP vapari, kiipeily
3.9 SP vapari,loikat
4.9 SP vapari
5.9 SP vapari
6.9 Voimaharjoitus vapain painoin
7.9 Rullaluisteluharjoitus
8.9 Telinevoimistelu
9.9 Voimaharjoitus vapain painoin
10.9 PK lenkki
11.9 Pitkä yksipyöräiselä ajo
12.9 Seinäkiipeily
13.9 Voimaharjoitus vapain painoin
14.9 Vetopainotteinen tehotreeni
15.9 Telinevoimistelu
16.9 PK lenkki, trillejä ja taitoa
17.9 SP vaparia, liikkuvuus
18.9 SP vaparia, pitkä pyöräily
19.9 SP vaparia, koordinaatiota ja loikkia
20.9 SP baana, ylävartalon KP
21.9 Pyörällä PK
22.9 P vaparia, leikkejä
23.9 P vaparia, liikkuvuutta ja taitoa
24.9 Freeraidia, kuntopiiri ja palloilua
25.9 P baana, liikkuvuus
27.9 SP vapari
28.9 Rullistreeni
29.9 Taitovoimistelu
30.9 Taitovoimistelu ja kevennetty voimaharjoitus vapain painoin
1.10 Testipäivä Pajulahdessa
2.10 Ultrapitkä reipas kävely
3.10 Vartalon hallintaa, trillejä - kiipeily
4.0 Voimaharjoitus vapain painoin
5.10 Loikka- ja ylävartalotreeni

Oheisesta ohjelmasta varmasti löytyy sekä kevennettyjä että "turbo" versioita mutta toivottavasti se antaa jotain suuntaa yhteen tapaan tehdä asioita.

Maallikon ajatuksia venyttelystä ja liikkuvuudesta

Kuten aikaisemmin uhkasin, olen kysellyt tyhmiä alppihiihtäjän venyttelystä ja liikkuvuudesta ja vähän muidenkin lajien vastaavista asioista eri suunnista. Saamani oman alansa ammattilaisten vastaukset ovat olleet selvästi pohdittuja ja kiitos siitä!

Olemme tässä aihealueessa varmaan jonkinlaisen muutoksen ajan keskellä, ainakin näin maallikon silmin. Kun ainakin vielä 80- ja 90- luvulla vannottiin lajissa kuin lajissa venyttelyn nimiin, niin lihashuollon, palautumisen kuin vammojen ennaltaehkäisynkin vuoksi niin nyt asia pääosin nähdään toisin. Ehkä myöskin terminologiaa on syytä miettiä jotta tulee puhuneeksi samasta asiasta kuin keskustelun toinen osapuoli.

Yhteneväiset näkemykset voisi ryhmitellä seuraavasti:

Teesi 1: Alppihiihtäjän ei tarvitse olla mitenkään erityisen notkea tai edes omata poikkeuksellisen laajoja liikeratoja, perusliikkuuvuus riittää, vaikkakin lantionseudun liikeradat ovat lajissamme omalla tavallaan vaativia

Teesi 2: Vammojen ennaltaehkäisyssä tässä kontekstissa korostuu huolellinen lämmittely, liikeratojen avaaminen ja huoltava palauttava harjoittelu - ei siis "perinteinen" venyttely joka saattaa jopa korottaa vammariskiä

Teesi 3: Pitkäkestoiset venytykset vaikuttavat merkittävästi maksivoiman tuottoon ja siksi niitä tulisi välttää ennen lajisuorituksia sekä tehoharjoittelua mutta tarvittaessa peruselastisuuden harjoittamiseksi ja liikkuvuuden perimän puitteissa kehittämiseksi venyttely tulee vähintäänkin rytmittää omaksi harjoituksekseen muu harjoittelu huomioiden

Lisäksi mielenkiintoisia "hypoteesejä" joista toivoisin ymmärtäväni laajemmin ovat ainakin:

Hypoteesi 1: Mielenkiintoisen aihealueen muodostavat uudet aktiivisen venyttelyn koulukunnat kuten Method Putkisto tai Pilates, kuinka näitä tekniikoita voisi käyttää esim. coretrunkin voimistamiseen ja hallinnan kehittämiseen?

Hypoteesi 2: Lenkki ja venyttely päivän ainoana harjoituksena, seuraavan päivän harjoitteiden ollessa taito tms. - ei laji- tai tehopainotteisia

Hypoteesi 3: Venyttelyn sijaan jokaiseen harjoitukseen , tai lähes jokaiseen mukaan muutaman kokonaisvaltaisen liikkeen kautta liikkuvuusharjoittelua.

Tässä näin nopeasti näitä ajatuksia - älkää teilatko vaan kertokaa omia ajatuksianne kun tavataan! Alla vielä muutama linkki, vastuu jää klikkaajalle ;)

Mobilatin sivusto

Olympiatoppenin Bevegelighet sivusto

Perustekemistä

Seuraavat pari viikkoa mennään korkeanpaikan leirin tuomien lisävoimien turvin perusharjoittelun teemalla. Tulevana perjantaina pidämme myös 2. Pajulahden testit nähdäksemme miten kesän harjoittelu (ja kasvaminen..) on tehonnut.

Liikkuvuuden ylläpitäminen ja venyttelyn tarpeellisuus/tarpeettomuus on teemana asia josta aion kysellä tyhmiä kaikilta vastaan tulevilta lähiviikkojen aikana. Eli kuinka notkea alppihiihtäjän pitää olla ja mitä on hyvällä tasolla oleva liikkuvuus!

Viimeinen päivä

Tänään laskimme SP vaparia taas hyvissä olosuhteissa. Koko leirin saldoksi saimme siis alun 4 SP tekniikkapäivää, lepopäivä, 4 puikkatekniikkapäivää, puuteripäivä ja vielä leirin päättänyt vähän lyhyempi SP tekniikkavaparipäivä. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän saldoon! Kia myös säästyi leirin aikana kiertäneestä flunsassta, toivottavasti se ei iske kotonakaan jossa pikkuveli on kuumeillut viikonlopun ajan.

Nyt on aika pakata tavarat ja suunnata auton keula kohti lentokenttää.

Näkemiin Hintertux.

Toinen leiri lähestyy loppuaan

Tänään laskimme edelleen puikkaa, nyt radalla, tällä kertaa vähän pehmeämässä olosuhteessa kuin aikaisemmin ja aluksi myös varsin heikossa näkyvyydessä. Siitä saatiinkiin aikaan erinomainen harjoitus syvässä spoorissa, jonka pohja on mustassa jäässä sekä sumussa, n. 6-8 kepin verran näkyvyyttä ja flatti valo, vetämisestä. Kova tsemppi oli päällä eikä rinteessä turhia valitettu vaikka olosuhde oli oikeasti todella vaikea.  

Huomenna laskemme vielä noin puolille päivin SP vaparia ja sitten suuntaamme kohti lentokenttää, kotia ja kaikkea sitä mitä normaaliin päivärytmiin kuuluu.

Puuteria

Tänään oli sitten vuorossa kova lumisade. Laskimme reilun pari tuntia yhtäsoittoa polven syvyistä keskiraskasta puuteria. Sitten näkyvyys painui nollaan ja lukuisten lippojen takia kaikki alkoivat olla märkiä. Valmentajat totesivatkin että "tää oli tässä tältä erää". Oli kuitenkin tosi kiva päästä laskemaan tällaisissakin oloissa vaihteeksi!

Alhaalla koitimme päästä uudestaan vuorikelkkaradalle tai miksi sitä nyt sitten sanoisi. Mutta se oli suljettu aamun kovan sateen takia, vaikka meidän sinne ehtiessä paistoi aurinko ja kaikki paikat olivat ihan kuivia. Jos ehdimme niin yritämme huomenna uudestaan.

Jäätävä yllätys

Tänään olimme rakentamassa puikkarataa aamulla ratapaikalle 17. Viereiselle ratapaikalle alkoi nousemaan SP rataa hyvää vauhtia. Ensin noteerasin vain kursorisesti porttilippujen tekstin "French Telemark". Muutamien keppien taas löydettyä paikkansa umpijäiseen rinteeseen kummallakin radalla, silmiini osui viereisen radan merkkaajaa avustavan laskijan Meribel- sponssilogot. Hmm?

"Vapaalaskuaikoinamme" tulimme vierailleeksi A:n kanssa kolmen laakson alueella monia monituisia kertoja kahden vuosikymmenen aikana. A oli myös joskus kouluaikoina SunSkin hommissa Mottaressa. Siellä A ensin ja sitten minä tutustuimmekin paikalliseen yrittäjäpariskuntaan Sonjaan ja Ralfiin joiden 3 polvenkorkuista poikaa iloisina pyörivät perheen omistaman Rastro ravintolan laitamilla lounasaikaan pyhäpäivisin. Satunnaisina myöhempinä vierailukertoina tai muutoin saimme aina kuulla perheen poikien Telemark harrastuksesta ja sittemmin myös menestyksestä. Muutama vuosi sitten viimeksi keskustelimme ajatuksesta voisiko Kia kukaties osallistua paikallisen Telemark seuran treeneihin.

Nämä muistot mielessä kurvasin heidän luokseen ja kysyin että sattuisiko kukaan heistä tuntemaan Ralfin ja Sonjan poikia? Pari kättä nousi ylös ja sillä tarkoituksella että tässähän näitä poikia on. Kävi ilmi että paikkalla oli Sven ja Philip, kolmannen veljeksen ollessa kotona Meribelissä hälytysvalmiudessa tulevan perheenlisäyksen takia. Kerroin heille meidän perheen ja heidän vanhempiensa vanhasta yhteydestä sekä siitä että olin nähnyt heitä vain joskus polvenkorkuisena. Ihmettelimme siinä sitten yhdessä (alppi)maailman pienuutta!

Päätimme myös ikuistaa hauskan sattuman kuvaksi. Kuvassa oikealla Sven ja vasemmalla Philip. Kaikki kolme veljestä ovat Ranskan maajoukkuelaskijoita ja toistaiseksi parhaiten on menestynyt Philip joka on voittanut miesten maailmanmestaruuden. Ja kyllä pojat osaavatkin vetää, ei meistä kukaan ollut koskaan nähnyt Tellu-SP:tä vedettävän sellaisella  tatsilla peilijäällä kuin mitä Sven ja Philip vetivät!

Ei juurikaan merkittäviä asioita lähihorisontissa

Maltti tuntuu olevan valttia, perusteiden maltillista kuntoon hiomista ei kai voi nuorilla urheilijoilla liikaa korostaa, sitä mieltä on ainakin n. 98% haastattamistani valmentajista. Pitäähän urheilijan alkujen jaksaa harjoitella vielä vähintään yhtä kauan kuin kalenteri-ikää on suurimalla osalla tähän mennessä kertynyt mittariin. Sitten vasta ollaan kukaties menestyksen kynnyksellä tai varmaankin parempi sanoa unelman - sitä huippumenestystä kun niin kovin harvalle riittää jaettavaksi.

Tuota taustaa vasten siis tänään ei oikeastaan tapahtunut mitään merkittävää, vain palanen nöyrää työtä joka kenties joskus kantaa hedelmää. Se ei tarkoita että (puikka)päivä olisi ollut huono, päinvastoin, sekä jäinen (RP 16) keli että harjoitteet olivat sitä mitä olla pitääkin. Mutta tehtiinkö tänään mestareita - ei :)

Fleischhauerei Alois Kröll

Tänään laskimme suunnitellun puikkaohjelman. Pääpaino oli edelleen tekniikkavaparilla jolla haettiin mm. läppätuntumaa ja käännöksen aloituksen sekä paineen tuoton ajoituksen oivaltamista käännöksen eri vaiheissa. Lisäksi vedettiin myös muutama lasku radalla siten että pienet laskivat vain softirataa ja isommat sekä että. Keli oli jälleen erittäin hyvä eikä ruuhkiakaan ollut.

Iltapäivän ohjelman täytti taas tavalliseen tapaan koulu ja kuivatreenit. Illallisella olin taas kokkivuorossa ja tänään vaihdoimme monen lihapitoisen ruoan jälkeen kalaan. Koittakaapa pongata oheisesta kuvasta kalat kaupan tiskiltä...  Niitä ei siellä ollut vaan sisäpiirin vinkin perusteella osasimme tiedustella pääsyä takahuoneeseen josta löytyikin tankki täynnä kasvatettuja eläviä forelleja. Niitä sitten kassiin n. 6 kilon verran eli 1 kpl per henki. Lisänä 6kg perunoita, purjo- valkosipuli ja voi kastike, salaatti sekä tartar kastiketta ja leipää.

Huomenna jatketaan puikalla!

Vapaapäivä

Tänään pidimme vapaapäivän neljän SP laskupäivän jälkeen. Vierailimme Insbrukissa, tutustuimme vanhaan kaupunkiin sekä kotimatkalla kävimme vielä ajelemassa vuoristoradalla.Illallisen valmistamisesta vastasivat alusta lopuun saakka juniorit - jälkiruokineen kaikkineen. Minä sain syntymäpäiväsankarina kunnian aloittaa Burritojen kasaamisen.

Huomenna siirrymme sitten laskemaan puikkaa, tekniikkaharjoitteilla taas aloittaen, luultavasti koko loppuleirin ajaksi.

Aurinkoa

Aivan mahtava SP keli.

Hyvä päivä

Tänään laskimme suunnitellusti SP harjoituksen. Keli oli aivan loistava, aurinko paistoi ja pinta oli kuin lapin keväällä. Radalla vedettiin noin puolet päivän laskuista, toinen puoli piti sisällään tuttuja tekniikkaharjoituksia mm. käännöksen aloittamiseen  liittyen.

Iltapäivän kuivaharjoituksissa oli ohjelmassa vetoja ja loikkia kolmiloikan sekä viisiloikan teemoilla. Päivän päätteeksi vietetään vielä yhden junnun synttäreitä "Zillertartin" kera..

Scary moment

Tänään laskimme edelleen pääsääntöisesti SP tekniikkaharjoituksia siten että jotain asiaa hiottiin ensin vapariharjoittein ja sitten pyrittiin muutaman ratavedon avulla siirtämään sitä ratasuoritukseen. Metodi toimi ja pieniä askelia edettiin taas, niin kuin pitääkin.

Olosuhteet ovat edelleen ihan hyvät, mutta jäätikön alempana oleva alastulorinne on muutaman päivän suojakelien jälkeen jo siinä kunnossa että urheilijat palaavat alas kabiinilla, huoltajien vielä laskiessa ylimääräisten rojujen kanssa alas, reisilihakset tulessa... argh!

Otsikon mukainen päivän adrenaliinihetki koettiin tänään vasta paluumatkalla autossa. Ajelimme alas jyrkähköä serpentiiniä normaaliin tapaan musan soidessa, keskenämme leukaillen.

Seurailin edessämme ripeästi ajavaa Itävaltalaista neliveto Skodaa sopivan etäisyyden päässä kunnes sitten yhteen oikealle kääntyvään tiukasti kirraavaan mutkaan mentäessä Mesen jarrupoljin ei suostunut liikahtamaankaan - siis ei liikahtamaankaan. WHAT!

Poljin pedaalia apinanraivolla Skodan takavalojen lähestyessä uhkaavasti mutta se ei edellenkään osoittanut elon merkkejä! Turvavälin huvennuttua ( ja vauhdin kiihtyessä - ainakin se tuntui siltä) sellaisiin etäisyyksiin että mieleen alkoi tulla lähinnä viereiseen kallioseinämään nojaaminen, panin kaiken peliin ja runttasin kahdella jalalla AIVAN täysillä jarrupedaaliin ja vihdoin alkoi tapahtua! Kuului kova paukahdus ja ABS nappasi kiinni maksimiteholla siten että mm. Karrilta lensi pipo päästä päätyen kojelaudalle (onneksi kaikilla oli taas turvikset kiinni).

Pahimmista tärinöistä toivuttuani hyppäsin ulos ja ryömin alle tarkastamaan joka nurkan levyt niin hyvin kuin ne silmämääräisesti pystyin. Myös konehuoneen puolelta tutkailin nesteet ja mahdolliset vuodot, en kuitenkaan löytänyt mitään. Niinpä sitten hetken harkinnan jälkeen päätin varovasti kokeillen jatkaa matkaa. Ehdotimme Karrin kanssa kuitenkin että kaikki kyydissä olevat soittaisivat tai ainakin laittaisivat lämpimän viestin lähiomaisilleen koska matka alas oli vielä pitkä...

Erilaiset koejarrutukset onnistuivat hyvin ja niistä rohkaistuneena tasaisella osuudella kohotin vauhtia ja pumppailin sekä vedin lukkojarrutuksia. Kaikki tuntui taas toimivan normaalisti. Olisko mahdollista että levyn ja satulan välissä olisi ollut jotain (kivi?), mutta eikö silloin toisen piirin kuiten kuuluisi toimia normaalisti? Nyt pitää olla tarkkana ja tilanteen niin vaatiessa maanantaina piipahdetaan paikallisessa merkkihuollossa.

18 hengen dinneri

Tänään kokkaan Ilkan kanssa päivällisen 18 hengelle, eli viimeleiriin verrattuna meitä on ruokakunnassa nyt 6 vähemmän. Illan menu on makkarakimara `local', mausteiset lohkoperunat ja salaatti johon tulee jäävuorisalaattia, rucolaa, tuoretta ananasta, siemeniä, kirsikkatomaatteja ja parmesania. Perunoita on varattu 5kg ja erilaisia makkaroita myöskin 5kg, lisukkeeksi tulee myös majoneesinen kananmuna, pasta ja suolakurkku salaatti sekä leipää.

Laskupäivään kuului tänään tekniikkavaparia osin sumuisessa ja iltapäivästä tihkusateisessa säässä. Osa meistä vanhemmista oli myös auraamassa naapurin puikkarataa. 

Taas mennään!

Toinen Hinterin leiri on valmis alkamaan! Auto oli säilynyt hyvin etäparkissa (14 pv - yht. 58Eur) ja uusi navigaattori, jonka sain ennakkoon syntymäpäivälahjaksi, johdatti meidät tarkasti perille.

Helsinki-Vantaalla oli aamulla todella ruuhkaista, tavarahihnat jumissa ja turvatarkastusjonokin ehkä pisin näkemäni mutta pienen säätämisen jälkeen onnistuimme kuitenkin pääsemään koneeseen ja vieläpä siten että kaikki kamat tuli mukaan käsimatkatavaroina.

Perille päästyämme majoituimme nopsaan ja Kia aloitti koulutyön, Karrin kanssa kävimme sillä välin moikkaamassa hiukan ylempänä laaksossa asuvia Anssia sekä  Jakkea ja muuta SS:n leiriporukkaa. Heidänkin leiri on kuulemma sujunut hyvin, tänään tosin oli ollut pehmeä olosuhde heidän ratapaikallaan.

Illan kuivatreenit pitivät sisällään lenkin, vetoja ja erilaisia askeltikasharjoituksia. Huomenna sitten taas mäkeen normaalin aikataulun mukaan. Miesten maajoukkue on myös täällä joten on ihan kiva päästä silmäilemään sitäkin muun ohessa.

Veto-veto-veto

Tänään teimme pääasiassa erilaisia vetoharjoituksia. Videossa vedetään sauvojen kanssa vanhaa hyppyrimäen alastulorinnettä ylös. Erilaisten vetojen lisäksi juostiin hiukan, pompittiin hiekkakasassa ja lopuksi tehtiin joitakin tarkennettuja keskivartalo- ja alaraajaharjoitteita.

Ajatuksia harjoituspäiväkirjan pitämisestä

Asiasta on ollut jonkin verran keskustelua urheilupiireissämme näin syksyn kynnyksellä. Kuulostaa siltä että osa ei pidä lainkaan harjoituspäiväkirjaa, osa karkealla tasolla ja sitten osa päivittäin eritellen esim:

Harjoituksen sisältö; 1.4.2009 - voimaharjoitus(tyyppi), kesto minuuteissa, tehdyt sarjat ja kilot, palautumiset ja joitain kommentteja omista tuntemuksesta, (olosuhde rinteessä), jne.

Harjoittelun ja muun liikunnan ollessa päivittäistä ja toisaalta sen kokonaismäärän kasvaessa on ainakin minun mielestäni  tärkeää pyrkiä yhä systemaattisempaan tapaan kirjata omat tekemiset ylös. Mieluiten tietysti vielä siten, että pienikin urheilija itse tekee merkinnät alusta alkaen irutiininomaisest tottuen siinä sivussa pikkuhiljaa seuraamaan ja miettimään omia tekemisiään. Kaikki tämän kesän ja syksyn aikana tapaamani valmentajat liputtavat hekin tälläisen käytännön puolesta.

Tämän rutiinin noudattamisella on ainakin seuraavia etuja: valmentaja tai valmentajat jos urheilijalla esim. 2 valmentajaa sekä vanhemmat voivat viikko ja jaksotasolla seurata kokonaisharjoittelun määrää ja tasapainoa, tehtyjen harjoitteiden luonnetta sekä kuormitusta - ei ainoastaan harjoittelun sisällön suhteen vaan myöskin levon, ravinnontarpeen, koulun ja muun lapsille kuuluvan elämän suhteen - siis niiden perusasioiden suhteen joiden varmistaminen on viimekädessä aina - ei valmentajan - eikä lapsen vaan vanhemman vastuulla.

Kausi- ja vuositasolla taas syntyvä dokumentaatio voi edesauttaa uran edetessä paikantamaan linkkejä kehityksen ja paikallaan pysymisen yhteyksistä paitsi kokonaisperformanssissa myöskin jokin tekniikan osa-alueen tai lajin suhteen (muuttujina ainakin: kokonaistoistot vs. olosuhteet, vs laji vs. ao. ominaisuuden kehittämiseen tähtäävät muut kuin lajiharjoitetoistot) sekä tarjota urheilijalle itselleen mielenkiintoisen ikkunan omaan harjoitusmenneisyyteen, aina kiikkustuoliin saakka.

On varmasti pitkälti makuasia millä välineellä harjoituspäiväkirjaa pitää. On se sitten web ja i-phone yhdistelmä, miniläppärin taulukkolaskenta ja levymuisti tai perinteinen (paksu) A5 vihko ja (muste) kynä. Oleellisinta mielestäni on että se on aina mukana ja helppo näyttää valmentajalle. Meillä välineeksi on lopulta tästä syystä valikoitunut viimekauden kokeiluiden jälkeen tuo perinteisin vihko&kynä metodi n. 15.8. 2010 alkaen.

Kirja-arvosteluja ruotsalaisittain

Valmennuksesta ja urheilusta laidasta laitaan kiinnostuneille kirjastoaan kasvattaville tai sitä aloittaville voi olla hyötyä ruotsalaisesta Iddrottsforumin ylläpitämästä review palstasta mistä löytyy aivan tolkuton määrä arvosteluja, artikkeleita jne.

Sivuilta löytyy jopa käännösrobotti ainakin joidenkin julkaisujen osalta joka kääntää ingressi- tai synopsis tekstin automaattisesti englanniksi.

Rakennushankkeista tihkuu tietoa

Sain juuri Juha N:ltä kuvan Pyhän uuden rinteen rakennustöistä. Aikataulussa ilmeisesti mennään. Juhalla itselläänkin on käynnissä erityisesti seuraryhmiä varten suunnitellun majoituksen rakentaminen ski -in, ski-out tyyliin. Pääsin itsekkin listaamaan toiveita seuraryhmien kannalta ko. hankkeen suunnitteluvaiheessa. Jännä nähdä lopputulos jossain vaiheessa.

Myös Rukalla rakennetaan uutta FIS rinnettä kovaa vauhtia. Sen korkeusero tulee olemaan 181 metriä ja pituus 630 metriä. Olen kuullut kerrottavan että avaustavoite olisi heti kauden alkuun!

Monomietteitä

Viimekauden alussa Kia vaihtoi Fischeristä suoralestiseen monoon ja ilman sen kummempia kokeiluita monoksi valikoitui Joonan vanhat 70 indeksin Nordicat. Niillä on sitten hiihdetty sen kummemmin ajattelematta aina tähän hetkeen saakka.

Koska monon vaihto on nyt kuitenkin ajankohtaista kasvamisen takia rupesimme Jukan kanssa ennen viimeistä laskupäivää vertailemaan Tecnican eri jäykkyisiä monoja 70 , 90, 110(leikattu) ja 130 indeksillä. Vierekkäin vertailtuna erot olivat selkeästi havaittavissa. Mielenkiinnosta hain siihen rinnalle sitten ne vanhat Nordicat.

Hämmästys tai sanoisinko järkytys oli melkoinen. Vanhat monothan olivat taivuteltuna lähinnä Nokian kumisaappaan luokkaa - varsi taipui pienellä painamisella puolenkymmentä senttiä ja klappia oli huomattavasti myös sivuille.. Joonan ja Kian monoilla tahkoamat sadat päivät olivat jättäneet jälkensä ja aikanaan varmasti hyvä junnumono oli pikkuhiljaa muuttunut ongelmajätteeksi. Ja minä en ollut huomannut mitään!!

Viimeiseksi hiihtopäiväksi alle laitettiin sitten sopiva 90 indeksin Tecnica ja kas kummaa, pitkään työstetyissä asioissa alkoi tapahtua. Laskijan omat tuntemukset ja luonnehdinnat olivat "tukevat, hyvä tatsi, uskaltaa luottaa, suksen liike tuntuu" jne. Olimme siis vetäneet "aukinaisilla" monoilla ties kuinka pitkään.

Jotkut asiat näköjään edelleen pitää oppia kantapään kautta.

Väki vähenee pikkuhiljaa

Tänään laskimme leirin toiseksi viimeisen päivän SP:tä vaihtelevassa näkyvyydessä. Osalla urheilijoista oli jo patterit melko tyhjät joten leirin päätös tulee sen suhteen sopivaan aikaan. Huomenna laskemme vielä aamupäivällä yhden treenin jonka jälkeen kamat kasaan ja kohti Munchenin lentokenttää.

Tänään väkeä oli edelleen rinteessä melko vähän. Uusina tulokkaina oli pari Itävaltalaista alppikoulutiimiä sekä Lasse Kjusin Racing School Norjasta.

Tänään harjoitusten jälkeen kotimatkalle lähtivät Anni, Oskari, Santeri ja Iina sekä Aleksi jonka hieno oma kotisivu on juuri hiljattain auennut.

Getting there

Hintertuxin logistiikka on parempi kuin olin kuulopuheista päätellyt. Toki kylästä ylös jäätikölle nouseminen on täälläkin aikaa ja joskus hermojakin koetteleva jokapäiväinen toimenpide.

Jos autot starttaavat Mayerhofin kylästä klo 08.00 ensimmäisen kabiinin ala-asemalla ollaan noin 08.25. Ensimmäisessä kabiinissa voi sitten järjestellä kamoja, laittaa aurinkorasvaa jne. Toisen kabiinin yläasemalla sitten monot jalkaan ja loppuvarustus valmiiksi.

Huipulle saavutaan sitten kolmannen kabiinimatkan jälkeen, joka muuten on maailman korkein kaksikaapelinen kabiini (3350m), noin 09.05.

Koska valmentajat pääsevät hissiin muita aikaisemmin on rata tarvittaessa valmiina helposti 09.00 ja ilman rynnimistäkin 09.30. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kahden harjoitussetin vetämisen 09.30 - 11.30 ja 12.00 - 13.30. Kesäaikataulussa huipun radoille vievät ankkurihissit sulkeutuvat 13.30.

Tällä aikataululla takaisin kylässä ollaan n. 14.30. Loppupäivän rytmin voi sitten rakentaa lounaan, läksyjen ja kuivaharjoittelun ympärille siten että päivällinen on n. 18.30 jonka jälkeen lisää läksyjä tai vapaa-aikaa klo 21.00 petiin menoon saakka.

SP treeniä

Eilinen lumisade taisi varmistaa hyvät olosuhteen lumen puolesta pitkälle syksyyn. Lunta tuli ylös noin metrin verran. Saimme kuitenkin sellaisen ratapaikan että pystymme laskemaan SP rataa jo tänään. Yksi 4 ryhmä on radalla Erkan kanssa, yksi tekniikassa Jukin kanssa ja samoin yksi Mikan kanssa. Välillä sitten aina vaihdetaan.

Pakkasta on 4 astetta ja taivas pilvetön.

Säävapaa

Kovan tuulen ja lumen tulon vuoksi vietetyn vapaapäivän ohjelmaan kuului vierailu jäätikön huipulta lähtevään railoluolaan, jossa kuvan Tux hirviö säikytteli meitä. Muutenkin paikka oli hieno kokemus.

Koulutyön ja uimisen lisäksi täydensimme huoltovarusteinventaariota Snölin tukusta Insbruckin lähellä.

Tällä kertaa hankin perustavaran lisäksi todella pron tuntuisen 87 asteen viilakulman. Lisäksi jäin miettimään esillä ollutta matkahuoltopöytää joka on lähes 1:1 viimevuonna Norjassa näkemäni Norjan Crossijoukkueen huoltajan pöydän kanssa josta löytyy kuvakin vanhemmista kirjoituksista.

Näyttäisi siltä että huomenna meille on luvassa hienoa säätä.

Old Schoolia

Yöllä satanut puuteri auringon kanssa tarjosi meille loistavat suksitaituruus olosuhteet. Laskimme hyppykäännöstä, Old School sladia, rapukävelyä ja erilaisia askelluksia.

Ekat treenit

Tulomatka meni hyvin, Travemundesta Mayrhofeniin matkaa oli sitten tarkalleen 988km ja aikaa siihen meiltä meni yhdellä tankkauksella 8h 20min. Perille päästyämme hipsimme nopeasti huoneeseemme - olihan vielä luvassa reilut 3h unet. Kia tosin nukkui jo autossa melkein 7 tuntia.

Lauantaina sitten kävimme hankimassa liput sekä tutustumassa jäätikköalueeseen. Keli oli todella huono, loskainen ja surkea näkyvyys. Lisäksi satoi pieniä rakeita jotka laskiessa pistelivät kasvoihin. Onneksi tuo huono sää sattui ei-treenipäiväksi.

Tänään sitten oli lähtö aamulenkille 07.05, aaamupala 07.30 ja rinteeseen lähdimme 08.10. Hissit ja rinteet olivat täysin ruuhkattomia vaikka olosuhteet olivat ihanteelliset. Muutama aste pakkasta, aurinkoista ja pinta hyvä. Lunta on ylhäällä suhteellisen hyvin joten sen puolesta voi toivoa hyviä päiviä myös jatkossa.

Itse treenin ensimmäinen osio laskettiin sp vaparia loivan tuovassa kohdassa omaan tahtiin. Pienen evästauon jälkeen oli sitten vuorossa ohjattu harjoitus jos auraamisen, painon siirtojen ja tasapainottelun kautta haettiin suksella seisomista.

Kämpille palasimme n 13.45 syömään ja sitten läksyjen pariin. Illan ohjelmassa on vielä kuivatreeni maastopyöräilyn merkeissä. Huomiseksi ennakoimme puikkapäivää huononevan näkyvyyden vuoksi. Fiilis on loistava!

Finnladyllä :)

Laivamme nimi on Finnlady. Olin katsonut ilmeisesti webistä väärin saapumisajan sillä Travemundeen tulemme vasta klo 20.30 paikallista aikaa huomenna. Toivottavasti keli suosii yöllistä Saksan halkaisuamme. Onneksi lauantaina oli vain tarkoitus hankkia liput, tutustua paikkoihin ja laskea muutama lasku tatsia hakien. K myöskin nukkuu tavallisesti hyvin autossa. Varsinainen leiri käynnistyy sitten sunnuntaina.

Naantali-Kappelskär lauttoihin verrattuna konsepti on sama mutta yleiset tilat ovat suuremmat samoin kuin hytit. Laivasta löytyy lehtienlukupaikka, sauna, baari ja aurinkokansi, ruokaravintola, leikkipaikka, videopelejä, rahapelejä, kauppa ja pieni kuntosali jonka laitteet koostuvat juoksumatosta, stepperistä, vaakataljasta ja muutamasta kuntopyörästä.

Aiomme hyödyntää kuntosalia tänään juosten ja pyöräillen iltalenkiksi sekä huomenna aikaa tappaaksemme kehittelemme laivakuntopiirin.

Kuvassa K lukee jotain kloonatuista tyypeistä kertovaa kirjaa....

Kamat kasaan ja menoksi

Syksyn leirikausi on sitten aluillaan. Tänään pakataan tavarat ja huomenna lähtee Finnlines Vuosaaresta klo 17.30 kohti Travemundeä. Travemundeen saavutaan perjantaina klo 17.30. Sitten vain painetaan 1008km matka läpi Saksan Mayrhofin kylään lähelle Hintertuxin jäätikköä. Perillä arvelemme olevan noin 01.00-02.00 välisenä aikana.Täältä löydät tietoja majapaikastamme

Leiri kestää sunnuntaihin 5.9 saakka ja Suomeen palataan sitten saman päivän iltana lentokoneella Munchenistä. Auton jää varusteineen odottamaan seuraavaa leiriä. Tämän leirin painopisteenä on ne tutut laskemisen perusasiat; suksella seisominen, laskuasento ja kuormittaminen ym. niin että saadaan taas tatsia laskemiseen ja vältytään virheiden oppimiselta heti kauden alkajaisiksi. Lumitilanteen pitäisi olla hyvä joten olemme toiveikkaita!

Jon Olssonin video tämän viikon FIS kisasta Uudessa Seelannissa

JOVB - S04.E02 from Jon Olsson Video Blog on Vimeo.

Ensimmäinen oma video blogiin

Kuva kertoo joskus enemmän kuin pitkäkään teksti ja video vielä monin verroin enemmän. Tämä video on ensimmäinen kokeilu siitä kuinka video toimisi tässä blogissa. Se on kuvattu pari viikkoa sitten kun treenasimme yksipyöräisellä ajoa. Videokamerana toimi vanha Nokia E90 ja playerina on Blogger saitin oma standardi playeri. Ehkäpä saan Anssilta konsultaatiota kuinka saisin käyttöön markkinoiden parhaan eli Flowplayerin :)

Anyway - play!

Monta asiaa hyvin sanottuna

LÄHDE: www.usskiteam.com

PARK CITY, UT (Aug. 9) – The U.S. Alpine Ski Team is opening week two of on-snow camps in New Zealand this week as both men's and women's groups base their camps at Coronet Peak.

Olympic medalists Lindsey Vonn (Vail, CO) and Julia Mancuso (Olympic Valley, CA) are on the slopes along with fellow 2010 hardware haulers Bode Miller (Franconia, NH) and Andrew Weibrecht (Lake Placid, NY) as both programs take advantage of winter conditions in the Southern Hemisphere.

"Speed and tech guys are here at the same time," said men's Head Coach Sasha Rearick. "In the past we've had them there at different times with a little bit of cross over, but we wanted to take advantage of our resources and maximize cross training between the groups."

The men's tech program, including Miller, will primarily be at Coronet Peak, but they will also spend some time at Cadrona and Snow Park. Speed will also stay mainly at Coronet, however Rearick reports the guys will mix it up at Mt. Hutt mid camp.

"We're moving around a bit to improve the way the guys adapt to situational changes," he said. "We found after last season, the guys needed to improve the way they react to changes, whether it is terrain, course rhythm or different course sets over terrain. We simply need to improve how we adapt across the board."

Both groups kicked off with fundamentals for the first part of the nearly three-week camp before moving into giant slalomand slalom training for the tech team and a mix of GS and super G with the speed team.

"Team dynamics right now are incredible and that has a lot to do with our successful hockey camp in Park City, but in general, this is a strong group of athletes with an absolute commitment to being a team," said Rearick. "We had a good family vibe all last season and we're keeping that rolling. We're having fun working hard."

For Vonn, Mancuso and Co. it is the first on snow training since early spring and a chance to work on technique and balance before moving into full gate running on injected snow toward the end of the two-week camp.

"The first days of this camp are always working on basic things these athletes all know well," said women's Head Coach Alex Hoedlmoser. "But they are still very important steps. It's easy to develop bad habits early and then stick with them, so it's important we make sure those don't happen."

Similar to the men's camp, Hoedlmoser says there will be some cross over between speed and tech athletes training together, but it will depend on the athlete's needs.

"This is a really cool camp for us because it's all right there for the girls," he said. "We're able to develop custom daily programs depending on what type of training they need. We'll be running everything but downhill with the goal of getting everyone strong and confident on their equipment before we move to Chile next month.

"Fitness wise, they're all looking great thanks to the hard work that Ernie [Rimer, Strength and Conditioning Trainer] has been doing with them. Now it's time to put in that hard work on the snow," added Hoedlmoser.

In addition to sharing training venues, the men's and women's programs will also share a nutrition plan with newly named Sports Dietitian Adam Korzun cooking for both teams throughout the duration of the camp.

"Having Adam with us is awesome," said Hoedlmoser. "This camp is incredibly busy and it's great to have Adam to ensure they're getting everything they need to stay healthy and to recover after each workout."

Back

Lomat on lomailtu veneillen, kyläillen ja sukuloiden - hauskaa oli!!.

Kuuman kesän helteet olivat paitsi mukavia nautiskella niin myöskin todella hikisiä treenatessa. Lenkillä oli vilvoittavaa juosta suoraan mereen lenkkarit jalassa...

Kesän urheilullinen puoli meni sekin mukavasti kolmessa 2+3+2 viikon jaksossa peruskestävyys painotuksella. Alkukesästä yleisurheiltiin, loikittiin, pyöräiltiin, soudettiin pitkiä lenkkejä ja uitiin. Keskikesällä purjehtiessa vedettiin kuntopiirijakso, juostiin (5-10km) ja loikittiin. Loppulomalla kevennettiin hiukan - opeteltiin ja sitten ajettiin yksipyöräisellä, uitiin, hypittiin aitoja sekä temppuiltiin trampoliinin kanssa.

Syksyn aikana sitten harjoitellaan leirien välisenä aikana 5-7 kertaa viikossa reissujen tuoma levontarve huomioiden. Painopiste kuivatreeneissä on vauhtikestävyydessä sekä taidossa. Viikko-ohjelmaan kuuluu pari perusvoimaharjoitusta ja juoksua, sekä kaksi lajitaitopainotteista harjoitusta joissa mukana nopeutta sekä loppusyksystä enenevästi tehoa, yksi harjoitus voimistelua sekä 1-2 harjoitusta vaihtelevasti kiipeilyä, yksi- ja kaksipyöräilyä, uintia ja mitä ikinä keksitäänkään. Harmi kun meille sopivaa palloilujengiä on alueeltamme vaikea löytää. Näillä eväillä koitetaan mennä kotimaisen lumikauden alkuun saakka sinne Marraskuun puolenvälin tietämille.

Blogi kesätauolle

Blogi jää nyt kesätauolle. Elokuun puolenvälin tienoilla sitten taas uusia juttuja!

Hyvää Kesää Kaikille!!

Takaisin

Kuuden hyvän päivän jälkeen saimme yhden huonon - säiden puolesta. Kytistimme hissin aukeamista aikamme kunnes sitten puolenpäivän aikaan käänsimme auton keulan takaisin kotia kohti.
Satamaan saavuttiin riehakkaissa tunnelmissa onnistuneen reissun ehtooksi ja erityisenä luksuksena pidettiin takakonttiin sijaamiani petejä!

Taitoa ja tasapainoa seikkailuradalla

Kuvassa vuorostaan Ripa pienissä hankaluuksissa.

Tärkeä tuokio

Tällä kertaa fb:n kautta jutellaan äitin kanssa päivän kuulumisista. Respasta on nopeampi yhteys kuin mökiltä.

Lumipallo jokaisesta laskusta

Mariuksella oli tänään sellainen päivä että jokaisesta laskusta tuli merkinnäksi lumipallo päivän toisissa harkoissa. Niistä piti ehdottomasti ottaa myös kuva ja laittaa se tänne näkyville.

Total blokkia kaivattaisiin

Eilisen kaltainen auringon paiste jatkui tänäänkin. Naamat alkaa olla aika lailla kärähtäneet. Minulla enemmän kuin lapsilla - jostain syystä 10 kertoiminen suojarasva toimiii muksuilla paremmin. Huomiseksi sain hankittua tuplasti tuhdimpaa tavaraa -  ainakin kertoimien mukaan. Eli antaa paistaa vaan..

Tänään laskettiin aamulla SP vaparia erinomaisissa olosuhteissa parisen tuntia ja iltapäivällä taasen lasikimme puikkaa pitkillä kepeillä Uotilan Samin entisen alppikoulukaverin valmennusryhmän kanssa. Alas tullessa oli sitten vuorossa pieni palauttava kävely vuorta alas ennen pihaleikkejä :)

Hellekeli

Ensimmäinen päivä laskettiin tällä kertaa paahtavassa auringossa, jopa niin että olin n. tunnin veran ilman paitaa rinteen reunalla. Paahteesta huolimatta rinne ei juurikaan loskaantunut joten saimme hyvin tehtyä aiotut treenit kahdessa parin tunnin setissä.

Nestettä kului paljon ja välipala nautittiin kahvilassa, tulevina päivinä otetaan varmaankin myös eväitä mukaan. Rinteestä palattuamme saimme lopullisen majamme, varaamamme mökin vapauduttua. Muutimme nopsaan Kian ja Mariuksen auttaessa ahkerina kaikessa.

Mökki on karhea mutta mukava ja makuuhuoneen ikkunasta avautuvaa näkymää etsiytyy harhailevakin silmä hiljaa katsomaan. Mieleeni tulee kuinka kuvailin näitä näkymiä kerran vuorilla käymättömälle isoäidilleni joka elämänviisaudellaan ymmärsi vähistä sanoista niiden kutsun.

Perillä Raubergstulenissa

Vähän vajaan 10 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme perille tämänkertaiseen majapaikkaamme Rauberiin joka on jäätikölle vievän tien sulkupuomin kohdalla.

Matkan pölyjä lähdettiin heti pyyhkimään pienellä seikkailuradalla majoituksen vieressä. Rata on pystytetty mainostamaan vähän alempaa rinteestä löytyvää varsinaista seikkailupuistoa joka on auki vain ryhmille. Se näytti viisine ratoineen pikaisen tutustumisen pohjalta tosi kivalta.

Toivottavasti pääsemme sinne tositoimiin tulevan viikon aikana!

Seinäkiipeilyä

Salmisaaren uusi kiipeilykeskus on hyvä. Tällä hetkellä sieltä löytyy 3 itsevarmistavaa vaijeria ja omavarmisteisia "ratoja" moninkertaisesti, korkeimmat seinät taitavat yltää 30 metrin korkeuteen saakka.

Tämän viikon temput

Tällä viikolla olemme toteuttaneet/toteutamme seuraavan ohjelman joka on kohtuu hyvä esimerkki siitä kuinka pyrimme kesäkaudella harjoittelemaan vaikka lajit saattavatkin vaihdella juoksusta, luisteluun ja pyöräilyyn, puntista kuntopiiriin tai kiipeilystä, yleisurheiluun, uintii jne.:

Sunnuntai  
Kestovoimaharjoitus oman kehon avulla ja pariharjoittein, mukana paljon taito- ja koordinaatioelementtejä + lämmittely jossa juoksutrillejä ja huolellinen jäähdyttely jotka peruskuntoelementtinä

Maanantai     
Perusvoimaharjoittelua kevyillä lisäpainoilla. Liikkeinä mm. maastaveto, etu- ja takakyykky, työntö, tempaus ja rinnalleveto. Harjoittelun painopisteenä oikean suoritustekniikan juurruttaminen, rytmi + 30min palauttava ja huoltava PK lenkki

Tiistai       
Nopeusvoima harjoitus jossa harjoitteina erilaiset aitahypyt. Lisäksi koordinaatiotrilleja ja keskivartalon cross fit combo liikkeitä + 15 min palauttava PK hölkkä

Keskiviikko
Rullaluistelu PK sykealueella, painopiste rullilla kikkailemisessa. Perushypyt, yhdenjalan temput, polkeminen, tasapaino.

Torstai      
Seinäkiipeilyä 2 tuntia. Koordinaatio, taito, rohkeus.

Perjantai    
Perusvoimaharjoittelua kevyillä lisäpainoilla. Liikkeinä mm. maastaveto, etu- ja takakyykky, työntö, tempaus ja rinnalleveto. Harjoittelun painopisteenä oikean suoritustekniikan juurruttaminen ja rytmi.

Lauantai   
Lepo

Testit Pajulahdessa

Eilen pidettiin testit Pajulahden urheiluopistolla. EsSlan Tuplateamista testeihin osallistui 15 urheilijaa 13 ja 15 sarjoista.

Testit olivat:

20 metriä paikaltaan lähdöllä
Staattinen vertikaalihyppy mittausmatolla
Kevennys vertikaalihyppy mittausmatolla
Kuntopyörätesti - aerobinen kestävyys VO2max-pp

Oli mukava seurata kuinka nuoret urheilijat antoivat kaikkensa testeissä!

Lapin kesälumilla

Varmaankin osuvampi otsikko kuin keväthangilla. Kuluneena pitkänä viikonloppuna pystyimme toteuttamaan suunnitellusta 6 pujotteluharjoituksesta 5, yhden aamun jouduimme perumaan kaatosateen vuoksi. Lisäksi "minileiri" piti sisällään pari kuntopiiriharjoitusta sekä lenkkeilyä.

Pitkän pujottelukepin perusasiat ovat olleet kevään lajitekniikan painopisteenä. Selvää edistystä onkin tapahtunut joten tästä tilanteesta on mukava jatkaa uuden kauden alkaessa.

Keppiä ja porkkanaa

Tsunk, tsunk, tsunk, tsunk, oho, tsunk, tsunk, tsunk... ;)

Hetki sitten Elovena tytöt

Järjestäytyivät sotilaalliseen muodostelmaan huomista keppirumbaa silmällä pitäen ;)

Kauden viimeisiä viedään

Tärnäbyn matkalaiset kotiutuivat maanantaina alkuillasta hyvillä mielin ja mainion menestyksen kera! Useamman ulkomaisen kilpailun tällä kaudella nähneenä uskallan todeta että Suomen yleinen taso kestää hyvin vertailun lähialueiden kanssa esim. 99 ikäluokassa urheilijoiden kehityskaaren tässä vaiheessa. Niimpä seuraava kysymys kuuluukin - kuinka siinä tahdissa roikutaan mukana tulevinakin vuosina siihen ratkaisevaan vaiheeseen saakka - you know what I mean?

Kauden lumipäivät alkavat nyt pikkuhiljaa olla takana ja ajatukset suuntautuvat paitsi kesään myös tulevaan kauteen. Sen suunnittelu onkin jo täydessä vauhdissa. Palaan niihin heti kun kuviot alkavat olla kirjoissa ja kansissa.

Seuraavien viikkojen ohjelma täytyy peruskuntoharjoittelusta juosten, rullaillen, pyöräillen jne. Pestään kauden kuonia pois  ja nautitaan keväisestä luonnosta.

Tärnäby

Eilen saattueemme laski kahdet harjoitukset. Ensin puikkaa radalla suolan kera, enimmäkseen vesisateessa. Iltapäivällä sitten oli vuorossa SP vaparia.

Tänään on sitten kilpailuiden aika ja ensimmäisenä lajina on vuorossa SP.

Tällä kertaa Kia on matkassa ensimmäistä kertaa yksin, toki Jukan osaavissa käsissä. Lisäksi mukana on pari perhettä Granista sekä valkku Elmo. Etänä tilannetta seuraavan osa ei todellakaan ole helppo!! Sormia syyhyttää..

Guldhjälmen Super -G 1

Eka kisa paketissa, joudumme valitettavasti jättämään toisen väliin koska kiirehdimme laivalle ja kotiin. Palaan Åren kokemuksiin vielä tuonnempana.

Guldhjelmen DH 2 kisa

Toinen kilpailu on paketissa!

Guldhjelmen DH 1 tulokset

Ensimmäisen kilpailun tulokset kuvassa. Eiliseen viralliseen harjoitukseen verrattuna tapahtui pieni tasonnosto.

Virallinen syöksyharjoitus

Kuvassa odottellaan rataan tutustumisen alkua. Opetusmielessä teimme sen ihan isojen tyyliin, käyttäen aikaa n. 50 minuuttia koko radan ulkoaopetteluun.

Kahden laskun harjoitus typistyi yhteen vetoon aikataulujen venyessä sään ja lumen lämpötilan vuoksi (suolaus). Ensimmäinen ja ainut veto hienolla radalla jännitti kovasti joten huomiselle jäi paljon parannettavaa. Siihen tähdätään!

Normipäivä II

Päivän ohjelma SG + SP saatiin vietyä läpi suunnitellusti. Jonkin verran jouduimme suolaamaan molemmissa harjoituksissa. Päälle kevyt palauttava lenkki ja koulutyötä niin päivä on täysi.

Huomenna sitten valmistellaan jo tulevaa kisaa virallisten syöksyharjoitusten muodossa.

Taas vauhdista

Pitkillä suksilla laskemisen salat avautuvat vähitellen - ainakin minulle. Se tarkoittaa mielestäni yhtäältä sitä että ei oikeastaan ole liian loivaa rinnettä nuorille junioreille harjoitella vauhtia (liukua, tatsia välineeseen, hypyn alkeita) eikä toisaalta liian jyrkkääkään ihan helposti Suomesta löydy (hyvä merkkaus, pientä opettavaa alkusladia), tai sitten ihan järkevän rohkeasti - startti pikkuisen alempaa laskijoista ja olosuhteesta riippuen.

Välineistöönkään ei liity mitään magiikkaa, huolellisuus siteiden dinien ja pituussäädön kanssa on toki paikallaan. Samoin rinnevarustuksen suhteen - merkkaus ja verkot ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Itse harjoitustapahtumassa on muutama asia hyvä huomioida. Rinteeseen, päivän olosuhteeseen ja lopuksi rataan tutustuminen on laskijakohtainen ja opeteltava lähtökohta turvalliselle mutta tehokkaalle harjoittelulle.

Radiokontrolli koko baanaan on tärkeä. Huoltajaliikenne rinteessä on hyvä olla kontrollissa, eli rata pysyy aina vapaana ellei ole ns. "race stop" tilanne. Hyvää tarkoittava huoltajalanari ja 100+ taulussa tuleva laskia pimeässä ylityksessä on huono yhdistelmä. Mutta liiallisuuksiinkaan ei ole toisaalta tarve mennä.

Turha pingottaminen ja ylivarovaisuus kuitenkin tartuu laskijoihinkin ja koko tapahtuma saa laskijan korvien välissä väärän merkityksen. Rento mutta tarkka ote taas luo puitteet joka kerta ainutlaatuiselle oppimistapahtumalle - matkalle vauhdin hurmaan ja omaan minuuteen ;)

Lundsrappet

Aamun treeni on takana. Vedimme n. 30 porttista superia Lundsrappetissa. Pinta oli kova ja nopea, näkyvyyden vaihdellessa kirkkaasta hetkittäiseen sumuun.

Iltapäivällä laskemme sp vaparia, sitten lähdemme twineillä Solravineniin nautiskelemaan.

Perämerenkierros

Vetisen ja pehmeän Pyhän välipysähdyksen jälkeen olemme juuri käynnistelemässä leiriä täällä Åressa. Olosuhteet vaikuttavat yöpakkasineen suosiollisilta. Tarkoituksemme on treenata aamuisin radalla ja sitten iltapäivisin keskittyä suksitaitoon vaparin keinoin.

Viikonloppuna sitten osallistumme vauhtikilpailuihin!

Kuvassa 80-luvun lehden kantta kämpän seinältä. Taisi olla nuita aikoja kun itse aloin enemmin innostua alppihiihdosta..

Etelän kausi lopuillaan

Lämpimät säät ovat saapuneet ja tänään saattaa olla vuorossa viimeisiä harjoituskertoja Vihdissä. Lumiharjoittelun pääpaino siirtyy tästä kauden loppuun pohjoiseen.

Edessä on vielä kuitenkin monta lumipäivää ja kiinnostavia kilpailuita ennen kuin sukset pannaan tämän kauden osalta pakettiin tai tarkemmin sanottuna myydään pois uuden kaluston tieltä.

Laskijoidemme ohjelmat eriytyvät loppukaudeksi hiukan. Audi- laskijat leireilevät Pyhällä ja kilpailevat välissä Levin finaaleissa. Nuoremmilla on suunnitelmissa osin Åre ja siellä laskettava Guldhjelmen sekä viikkoa myöhemmin järjestettävä klassikko Ingemarstrophe Tärnäbyssä huhtikuun puolessa välissä.

Viimeinen kisapäivä

SM-kilpailuiden vimeinenkin kisapäivä sujui erinomaisesti. Pujottelussa laskijamme saavuttivat taas menestystä seuraavasti: Vikke 1., Nella 1. Ja Kia 4. Kiitos kaikille paikalla olleille tutuille kannustajille sekä myös kisajärjestäjille hienoista kisoista.

Nyt alkaa sitten uuden ja tulevan kauden pohjatyö!

Suurpuikassa onnistumisia ja dramatiikkaa

Tänään laskijamme olivat taas hyvillä sijoilla vaikeissa keliolosuhteissa lasketussa suurpujottelussa (Nella 1., Vikke 2. ja Kia 4.). Lumisade ja tuuli sekä ns. flat light tarjosi haastetta. Kuvissa tunnelmia palkintojenjaosta tänään.

Onnistumisia

SM- kilpailut pyörähtivät tänään käyntiin taitokilpailulla. Laskijoidemme panos oli erittäin hyvä. Nella otti voiton, Vikke hopeaa ja Kia tuli kuudenneksi. Loistava avaus!

Taitorata oli mielestäni tähän saakka näkemistäni paras, itseasiassa hyvin Ski Cross tyyppinen ja ihan sopivan vaativa varsinkin 9-sarjalaisille. Isommat olisivat varmasti kesyttäneet vaativammankin baanan.

Fiilistelyä

Tänään laskimme taas 2 lyhyttä treeniä. Auringossa ja pikkupakkasessa löytyi tatsia sekä puikkaan että suurpuikkaan jonka vedimme kelloilla.

Yhteistyö tuttujen rinnekavereiden kanssa toimi oikein mainiosti ja koko porukka vaikutti tyytyväiseltä päivän antiin. Kisat voisivat meidän mielestä jo vaikka alkaa!

Rukalla

Illan tietämissä porukka on saapunut hiljalleen Rukalle. Huoltohuone alkaa täyttyä kisakalustosta ja tulevan viikon rupeamaa odotetaan innolla.

Treenaminen käynnistyy aamupäivän puikalla ja iltapäivällä sitten vedetään suurpuikkaa.

Kisarypistys

Huomenna on sitten H-hetki kun SM-kisaruljanssi käynnistyy Suomulla. Perjantaina lasketaan ensin SG kilpailu ja viikonloppuna sitten muut lajit. Heti vanhempien ikäluokkien perään kilpailevat seuraavana viikonloppuna nuoremmat vastaavasti SM mitaleista Rukalla. Nuorten kisat aloittaa SG:n sijaan taitokilpailu jossa on elementtejä sekä SG:stä että myöskin aaltolatua ja hyppy(jä), myös pujottelu ja suurpujottelu mitalit saavat taas uudet voittajat.

Onnea matkaan kaikille kilpailijoille!

Grani

Tänään nuorempi osastomme osallistui pujottelukisoihin Granissa. Aurinkoinen keli ja leppoisa meininki siivitti laskijamme kärkivauhtiin. Granissa päivä on aina pitkä, mutta kelien helliessä siitä voi myös nauttia.

Tänä vuonna positiivisia yllätyksiä olivat ainakin grillistä tarjoillut herkulliset bratwurstit ja Marcus Sandellin vierailu. Vaikka tilat ja puitteet ovat pienet ja väkeä paljon saa Granin talkooporukka aina aikaiseksi kuitenkin leppoisan ja toimivan tapahtuman.

Kuvassa M jakelee Maxi Tupla patukoita Leafin ja EsSla:n terveisinä kaikille laskijoille.

Viikkoharjoittelua taas vaihteeksi

Suomun leirin jälkeen olemme taas keskittyneet normaaliin viikko-ohjelmaan. Maanantaina pidimme lepoa tai omaehtoista peruskuntoharjoittelua yksilöllisesti. Tiistaina oli vuorossa puikkasuksilla vaparia ja teknisiä harjoitteita. Keskiviikkona oli vuorossa voimaharjoittelu Kisahallissa ja tänään torstaina on vuorossa puikkaa radalla. Viikon päättää perjantain vapari treenit ja ainakin nuoremmat kilpailevat Granin ES-Cup kisoissa lauantaina.

Suomuilla

Mielenkiintoinen leiri Suomulla on päättynyt jatkuakseen Audi-ikäisten SG kisoilla. Meidän laskijoiden ohjelma oli aamuisin SG painotteinen ja iltapäivisin myös SP ratoja merkattiin Suomun tuovaan rinneprofiiliin.

Videot olivat ajossa 2 päivänä ja kerran myös kellot. Etenkin loppuleiristä oli havaittavissa lievää väsymystä laskijoiden otteissa ja lepoa tarvitiin.

25.2 vietettiin Kipan 11v - synttäreitä jo perinteisesti hotellilla täytekakun merkeissä ja ilo oli ylimmillään. Myös muita hauskoja tupperware- ja kutomaseuroja kokoontui!

Uber kylmää

Kylmä. Liian kylmä.

Laillisia moottoritienopeuksia uhmaava vauhti pakastaa posket.

Yödisco

Gabriellalla jatkui ruokailun jälkeen vielä hetken ainakin tyttöjen hytissä yödisko ja mahtava valoshow.. Ville Viikinki drinkistä saadut valotikut olivat rock ja in ;)

Vauhti seis

Viiden päivän vauhtirupeama on nyt takana. Olemme juuri nyt väsyneitä mutta onnellisia ja tosi, tosi tyytyväisiä.

Oppia ja kokemusta uusista asioista kertyi paljon ja oli hieno seurata myöskin Norjalaisten ammattimiesten työtä junioreiden vauhtileirin pyörittämisessä, harjoitteineen, radan merkkauksineen ja ylipäätään koko ruljanssin osalta.

Palaamme varmasti näihin maisemiin ja tunnelmiin!

Rinnepiiri pyörii

Tänään harjoitellaan Oslolaisten seurojen kanssa piiriharjoittelua. Yksi suorituspaikka on aaltolatu, toinen liukubaana, kolmas täysimittainen SG rata ja neljäs lyhyempi ja tekninen SG baana.

Not bad!

Toinen syöksypäivä

Kuva syöksyn maaliintulosta

Kahtena päivänä olemme nyt laskeneet 5+5 syöksyvetoa (n. 2km radalla jolla aikaa menee reilu minuutti) yhdessä Norjalaisten ja Ruotsalaisten junioreiden kanssa joista jokunen on menossa myös Topolinoon tänä vuonna. Iltapäivisin olemme vielä lisäksi laskeneet muutaman SP vedon.

Ål/Torpmoen

Majoituksemme on hyvä ja tilava, lienee entinen kasarmirakennus. Yhteiset tilat on todella suuret, kaikilla omat vessat huoneissa.

Ilalla olimme perillä n. 19 aikaan joten ehdimme hyvin syödä tukevan illallisen ennen nukkumaan menoa ja yöunia.

Nyt teemme lähtöä syöksyharjoituksiin.

Itämeren lumous

Ruuhkainen lautta, likaiset lattiat, pienet hytit. Silti niin jännittävä, täynnä yllätyksiä, pelikoneita ja kauppoja. Lumousta ei voi särkeä. Juuri ennen nukkumaanmenoa alkanut show kiinnosti kovasti..