Onnistunut viikkotreeni viikko

Leirisession jälkeen kuluneet 7 päivää on sujunut hyvin. Ohjelmassa on ollut lenkkipäivä, pari taitovoimisteluharjoitusta, pari voimaharjoitusta sekä lihaksistoa huoltavaa "rehab" treeniä sekä lepoa. Tänään vielä nautitaan Sirkus Finlandian showsta ennen seuraavalle leirille lähtöä huomenna aamulla.

Tällä kertaa K lähtee matkaan Karin huoltamana, joten seuraavankin leirin ajantasaisimmat kuulumiset löytyvät suoraan K:n sekä muiden laskijoiden omista blogeista.

Perjantaina viimeinen päivä

Torstaina leiriläiset saivat laskettua taas suunnitellusti Superi treenin ja perjantaina on sitten SP:n vuoro. K:n osalta leiri päättyykin sitten siihen. Kotimatka alkaa lauantaiaamuna kun auton keula kääntyy Travemundea kohti.

Niin tällä leirillä kuin aikasemmillakin ilmojen haltija on ollut todella suosiollinen!

Jonkin uuden alku

Olin tänään pitämässä seuraesittelyä ja tervetuliaspuheenvuoroa Huimalassa uusille tällä kaudella aloittaville vajaalle parillekymmenelle Entry- Esslalaiselle. Tästäkin päivästä alkaa varmaan monta mielenkiintoista ja toivottavasti pitkää ja värikästä matkaa alppihiihdon kartalla!

On oikeasti kiva nähdä että meillä aloittaa taas uusi laaja ryhmä. Myös naapuriseuroissa on keskustelujeni perusteella hyvän kokoiset aloitusryhmät tulevalle kaudelle. Se on hieno asia Suomalaisen alppihiihdon kannalta. Mitenkähän paljon ja miten muuten eri seuroissa tehdään töitä harrastajamäärän kasvattamiseksi? Olisi mielenkiintoista kuulla eri ideoista tällä saralla vaikka sähköpostitse (jyrki piste larilahti ät setera piste fi).

Takana onnistunut SG päivä

Tänään pysyttiin suunnitelmassa ja saatiin alle kauden ensimmäinen SG päivä. Oikein hyvä asia! Huomenna K:lla on vuorossa lepopäivä, samoin kuin monella muullakin leiriporukasta, osa toki suuntaa rinteeseen huomennakin johtuen eri pituisista leiritysvuorokausimääristä sekä henkilökohtaisesta jaksamisen tasosta. Mutta kun valmentajan "pilli soi" niin vilttiketju kutsuu ;) Liian väsyneenä ei ole mitään hyötyä tätä meidän lajia harjoitella, päinvastoin.

Toivon mukaan säät suosivat leiriläisiä vielä loppuviikollakin!

Tiistaina on suunnitelmassa Superia

Eilisen pätkäpuikan ja tekniikkalaskun jälkeen tänään on tarkoitus Hinterissä laskea Superia ensimmäistä kertaa näillä lumilla. Mielenkiintoista!

Lisää kuvia siis täältä.

Uusia asioita

Tänään kuulemma oli Hinterissä ainutlaatuinen valoilmiö taivaalla - siitä lisää K:n blogissa. Samoin sieltä löytyy uutuutena kuva-albumi johon on kasattu saatavilla olevia otoksia. Hiihtokuvat ovat viimeviikolta, leirin keskivaiheilta, kun ohjelmassa oli SP:tä Kaunertalin jyrkällä puolella.

Lepoa

Tänään K:lla oli vuorossa vain pelkkää lepoa. A puolestaan matkasi paikanpäälle. Matka sujui hyvin, vaikkakin alussa oli pientä haastetta auton löytämisessa kun sitä koitti etsiä P3:sta vaikka se tosiasiassa oli P1:ssa!

Muuttopäivä

TUPLA-teamin Kaunertalin leiri on saatu erittäin positiiviseen päätökseen. Tänään K:lla on vielä sitten edessä muutto Mayrhofiin Hintertux III leiriä varten. Huomenna on edessä hyvin ansaittu ja tarpeellinen lepopäivä ennen tohinan käynnistymistä Hinterissä.

Tällä kertaa Hinteriin K:n huoltajaksi matkaa A jolta saan varmaankin joitakin päivityksiä tähän blogiin tulevan viikon aikana, mutta edelleen kaikkein tuoreimmat kuulumiset löytyvät suoraan K:n omasta blogista.

Tällä kertaa Hinterissä tulee olemaan ohjelmassa myös Superia, jos vain kelit sen avatulla Speed lanella sallivat.

Viides päivä Kaunerissa

Tänään TUPLA-team vetää jo viidettä päivää Kaunertalissa. Huomenna onkin sitten viimeinen laskupäivä ensimmäisen Kaunertalin leirin osalta. Kuulemani mukaan kelit ovat olleet aivan erinomaiset, niin sään kuin rinteen pinnankin osalta.

Lajipainotus on ollut tähän saakka SP/tekniikka mutta loppua kohden sekä rata- että puikkatreenit ovat lisääntyneet. Joka päivä on laskettu karkeasti kaksi 2 tunnin settiä pitäen pitkä lounastauko pienine torkkuineen treenien välissä. Kaunertalissa tämä onnistuukin helposti koska hyvä rinneravintola on nopeasti saavutettavissa ratapaikoilta. Toinen Kaunertalin "erikoisuus" on se että logistiikka on samalla tavoin helppoa kuin esimerkiksi Juvaksella - autolla pääsee suoraan hissille jäätikön reunaan.

Itse kylästä löytyy sitten oheisharjoitusmahdollisuuksia ja oheistoimintaa pitämään mieltä virkeänä. Tällä leirillä kuviksissa on pelattu vähän futista ja hölkätty palauttavia lenkkejä. Pääosa tehoista on säästetty rinteeseen jossa on pyritty maksimoimaan toistomääriä.

Hyvin tuntuu menevän

Kaunertalissa on kuulemma ollut suosiolliset kelit ja ohjelma siellä on edennyt suunnitellusti. K:n blogista päätellen painopiste on ollut SP vaparilla, mutta myös radalla ollaan jo käyty. Huomennakin on varmaan samaa ohjelmaa koska kelit vaikuttavat edelleen suosiolliselta. Näin mahdollisesti loppuviikoksi asettuva lumisateen uhka tarkoittaisi toteutuessaan sitten puikkapäiviä.

Tyttöporukassa on kuulemma myös aluillaan laajempikin bloggaaminen jota on varmasti kiva kauden vanhetessa seurata!. Koska en vielä tiedä kaikkien uusien bloggaajien haluista oman bloginsa "yksityisyyden" suhteen en vielä halua niistä sen enempää sanoa.

Hyvää leirin jatkoa sinne Kauneriin!

Saattue lähti taas matkaan

Tänään aamulla klo 07.00 lähti saattue kohti lentokenttää. Esslan TUPLA-teamin ensimmäinen jäätikköleiri on valmis alkamaan. Kohteena on Kaunertalin jäätikkö Itävallassa. Leirin on tarkoitus kestää 15.10 saakka joka on vielä laskupäivä. Luvassa on vaihtelevaa keliä mutta ennakkotietojen mukaan laskemisen pitäisi onnistua ihan ok.

Itse jäin täpinöissäni katsomaan Juhan Volvon loittonevia perävaloja Köydenpunojankadun kulmaan. Tälle leirille en päässyt itse mukaan... Vaikka tiedän että K on enemmän kuin hyvissä käsissä Juhan, Jompen ja muiden Esslalaisten kanssa koko reissun ajan tuntuu tämä kotiin jäävän osa välillä avuttomalta, mutta toisaalta M:n hurjan uuden "Natalie Breezen" kanssa (kuvassa) taistelu on kovaa hommaa!

Tällä kertaa tuoreimmat kuulumiset löytyvät K:n omasta blogista!

Ismo Lehkonen www.jatkoaika.comissa

Lehkonen: Lihasmassan hankkiminen on vaarallista

Kuivaharjoittelulla on rikottu suuri määrä jääkiekkoilijoita. Se on edesvastuutonta, kirjoittaa Ismo Lehkonen.

Vierastan suuresti sitä, että hankimme lihasmassaa isoilla painoilla. Siinä on aina riski rikkoa itsensä. Kaikki ymmärtävät, että iso, tönkömpi lihas menee herkemmin rikki. Lähtökohta on pelata sata ottelua kaudessa. Jos sinulla on isot, paksut lihakset, on palautuminen näistä otteluista mahdotonta, jos et ole elastinen. Ei isoissa lihaksissa mitään vikaa ole, mutta niiden pitäisi olla äärimmäisen kestävät. Sinulla pitää olla pohjat, joilla jaksat liikuttaa isoja lihaksia.

Seurat ovat erittäin tarkkoja siitä, että he eivät hanki pelaajaa, joka on ruumiinrakenteeltaan loukkaantumisherkkä. Nopeat, kevytjalkaiset, kestävät pelaajat ovat tämän päivän jääkiekossa äärimmäisen arvokkaita. Lehkonen laukoo

Yläkerran ukko on antanut meille tietynlaisen vartalon. Siihen voi kevyesti hankkia kilon tai puoli kiloa kerrallaan, rauhallisesti kasvattamalla. Mutta on vältettävä suuria harppauksia, koska silloin kaikki peliasennoistasi lähtien kärsivät. Se on vaarallista.

Meidän pitäisi ymmärtää pelin vaatimukset. Siksi sanon, että pelin tärkein elementti on tasapaino. Luistimissa on terät, joiden päällä liikumme, ja mitä tasapainoisempi asento, sitä luontevampi olet. Kun olet tasapainoinen, pystyt vastaanottamaan syöttöjä. Pystyt syöttämään, pystyt taklaamaan, pystyt pysähtymään, pystyt ampumaan, pystyt harhauttamaan, pystyt suunnanmuutoksiin. Kun olet tasapainoinen, tunnet olosi kotoisaksi luistimilla ja pystyt kaikkeen, mitä peli vaatii.

Kaikki on silloin myös ennen kaikkea turvallisempaa. Siksi mielestäni kaiken oheisharjoittelun pitäisi palvella lajia eli jääkiekkoa. Meidän pitäisi vahvistaa pelilihaksia, joita tarvitsemme jääkiekossa, eli luistelulihaksia, laukauslihaksia, taklauslihaksia, ja niin edelleen. Emme voi harjoitella samalla tavalla kuin esimerkiksi korkeushyppääjät.
Kuivaharjoittelulla on rikottu suuri määrä jääkiekkoilijoita. Aiheutuu välilevyn pullistumia, selkärangan rasitusmurtumia, polven kulumia, marssimurtumia ja olkapäävammoja. Suurin osa niistä on tapahtunut hypyillä tai painoilla.

On edesvastuutonta rikkoa urheilija kuivaharjoitteilla. Miten se on edes mahdollista? Pelin pitäisi olla vaaran paikka, mutta me aiheutamme kuivaharjoitteilla pysyviä vammoja. Kannat niitä koko urasi. Vartalosi on rappeutettu harjoittelulla. Olen huolissani monesta pojasta, kun näen heidän poltteensa harjoitella neljäkin tuntia päivässä omatoimisesti. Siinä on aina vaara, että se lähtee lapasesta, kun heillä ei ole tietotaitoa, miten harjoitella oikein. Vammautumisen riski kasvaa aina, kun tekee asioita, joista ei ole varma.

Kuulen tarinoita, että 16-vuotiaalle jääkiekkoilijalle ilmoitetaan, että sinun pitää saada lisää massaa. Kun tavoitteelliselle 16-vuotiaalle ilmoitetaan, että kesän aikana pitää tulla viisi kiloa lisää massaa, mitä poika tekee? Hän alkaa harjoitella puntilla kuusi kertaa viikossa, kaksi tuntia päivässä, vähän proteiinia ja yhtäkkiä on kuusi kiloa lisää massaa – mutta väärissä paikoissa. Enää et jaksa luistella. Enää et jaksa harjoitellakaan.

Tällaisen voimaharjoittelun pitäisi aina olla ammattilaisten valvonnassa, ettei se harjoittelu vain karkaa pojan käsistä. On todella vaarallista ilmoittaa tavoitteellisille nuorille, että heidän on hankittava lisää massaa. Ikäluokkaa kohti saattaa olla sata poikaa, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa eli kasvaa sellaiseksi kuin joku valmentaja sanoo.

Seuroilla, valmentajilla ja vanhemmilla on vastuu pitää lapsensa terveenä!
Olin aikoinani himoharjoittelija, aivan pimeä harjoittelija. Minulla lähti lapasesta. Rikoin itseni harjoitteilla.

Olen valmentanut yli 20 vuotta ja miettinyt näitä asioita. En ole välttämättä löytänyt oikeita vastauksia, mutta olen uskoakseni tehnyt oivalluksia. Minun kuvioni ovat muuttuneet – en sano vallankumouksellisesti – mutta me olemme KooKoossa muuttaneet merkittävästi kuivaharjoitteluamme ja jopa jääharjoitteluamme.

Haluan pitää harjoittelun mahdollisimman turvallisena. Harjoittelemme paljon, mutta mitä turvallisempi harjoittelu, sen parempi. Ettei vain käy vahinkoja, ettei vain tule kulumia. Ettei vain kangistu.

Kun ei ole oikeita vastauksia, meidän pitäisi yhdessä löytää linjaus, ettemme rikkoisi sitä määrää jääkiekkoilijoita, mitä me tällä hetkellä rikomme.

Katsaus harjoituspäiväkirjaan

Kirjoitin taannoin harjoituspäiväkirjan pitämisestä, eri menetelmistä ja vaikuttimista sen pitämiseen.

Ajattelin nyt palata aiheeseen selattuani  erilaisia vihkoja - eli harjoituspäiväkirjoja. Esimerkiksi ajalla 19.8 - 5.10 karkealla otsikkotasolla yhden keskiarvojuniorin päiväkirjan merkkaukset käyvät ilmi alta.

Ei ehkä ole tarkoituksenmukaista tässä kirjoituksessa kuvata jokaista harjoitusta perinjuurin - vaikka jotain tarkempaa harjoitekohtaista kuvausta (osaisinko videoida niitä?) varmaan jatkossa voisikin hahmotella.

Toivon että sinä lukijani tunnistat sen että en kirjoita tätä siksi että pitäisin juuri tuota ohjelmaa hyvänä tai huonona, vaan siksi että kun aikanaan itse tulin tämän nimenomaisen lajin pariin koin vaikeaksi saada tietoa, tai oikeastaan mitään bench markkeja siitä miten kisoja junnuiässä kiertävät laskijat ylipäätään harjoittelevat. Joten jos tästä jollekkin jotain iloa on niin - bueno! 

Asiaan:

19.8 Voimaharjoitus vapain painoin
20.8 Yleisurheilupainotteinen harjoitus
21.8 Rullaluistelua ja yksipyöräisella ajoa
22.8 Rullalluisteluharjoitus
23.8 Voimaharjoitus vapain painoin
24.8 Koordinaatio ja loikkaharjoitus
25.8 Yksipyöräisellä temppuilua
26.8 Vauhtikestävyysharjoitus
27.8 30 lenkki PK ja kuntopiiri
28.8 Lepo
29.8 SP vapari - 30 min lenkki
30.8 SL vapari - koordinaatio
31.8 Kävelyä, uintia - Lepo
1.9 SP vapari, keskivartalo+koordinaatio
2.9 SP vapari, kiipeily
3.9 SP vapari,loikat
4.9 SP vapari
5.9 SP vapari
6.9 Voimaharjoitus vapain painoin
7.9 Rullaluisteluharjoitus
8.9 Telinevoimistelu
9.9 Voimaharjoitus vapain painoin
10.9 PK lenkki
11.9 Pitkä yksipyöräiselä ajo
12.9 Seinäkiipeily
13.9 Voimaharjoitus vapain painoin
14.9 Vetopainotteinen tehotreeni
15.9 Telinevoimistelu
16.9 PK lenkki, trillejä ja taitoa
17.9 SP vaparia, liikkuvuus
18.9 SP vaparia, pitkä pyöräily
19.9 SP vaparia, koordinaatiota ja loikkia
20.9 SP baana, ylävartalon KP
21.9 Pyörällä PK
22.9 P vaparia, leikkejä
23.9 P vaparia, liikkuvuutta ja taitoa
24.9 Freeraidia, kuntopiiri ja palloilua
25.9 P baana, liikkuvuus
27.9 SP vapari
28.9 Rullistreeni
29.9 Taitovoimistelu
30.9 Taitovoimistelu ja kevennetty voimaharjoitus vapain painoin
1.10 Testipäivä Pajulahdessa
2.10 Ultrapitkä reipas kävely
3.10 Vartalon hallintaa, trillejä - kiipeily
4.0 Voimaharjoitus vapain painoin
5.10 Loikka- ja ylävartalotreeni

Oheisesta ohjelmasta varmasti löytyy sekä kevennettyjä että "turbo" versioita mutta toivottavasti se antaa jotain suuntaa yhteen tapaan tehdä asioita.

Maallikon ajatuksia venyttelystä ja liikkuvuudesta

Kuten aikaisemmin uhkasin, olen kysellyt tyhmiä alppihiihtäjän venyttelystä ja liikkuvuudesta ja vähän muidenkin lajien vastaavista asioista eri suunnista. Saamani oman alansa ammattilaisten vastaukset ovat olleet selvästi pohdittuja ja kiitos siitä!

Olemme tässä aihealueessa varmaan jonkinlaisen muutoksen ajan keskellä, ainakin näin maallikon silmin. Kun ainakin vielä 80- ja 90- luvulla vannottiin lajissa kuin lajissa venyttelyn nimiin, niin lihashuollon, palautumisen kuin vammojen ennaltaehkäisynkin vuoksi niin nyt asia pääosin nähdään toisin. Ehkä myöskin terminologiaa on syytä miettiä jotta tulee puhuneeksi samasta asiasta kuin keskustelun toinen osapuoli.

Yhteneväiset näkemykset voisi ryhmitellä seuraavasti:

Teesi 1: Alppihiihtäjän ei tarvitse olla mitenkään erityisen notkea tai edes omata poikkeuksellisen laajoja liikeratoja, perusliikkuuvuus riittää, vaikkakin lantionseudun liikeradat ovat lajissamme omalla tavallaan vaativia

Teesi 2: Vammojen ennaltaehkäisyssä tässä kontekstissa korostuu huolellinen lämmittely, liikeratojen avaaminen ja huoltava palauttava harjoittelu - ei siis "perinteinen" venyttely joka saattaa jopa korottaa vammariskiä

Teesi 3: Pitkäkestoiset venytykset vaikuttavat merkittävästi maksivoiman tuottoon ja siksi niitä tulisi välttää ennen lajisuorituksia sekä tehoharjoittelua mutta tarvittaessa peruselastisuuden harjoittamiseksi ja liikkuvuuden perimän puitteissa kehittämiseksi venyttely tulee vähintäänkin rytmittää omaksi harjoituksekseen muu harjoittelu huomioiden

Lisäksi mielenkiintoisia "hypoteesejä" joista toivoisin ymmärtäväni laajemmin ovat ainakin:

Hypoteesi 1: Mielenkiintoisen aihealueen muodostavat uudet aktiivisen venyttelyn koulukunnat kuten Method Putkisto tai Pilates, kuinka näitä tekniikoita voisi käyttää esim. coretrunkin voimistamiseen ja hallinnan kehittämiseen?

Hypoteesi 2: Lenkki ja venyttely päivän ainoana harjoituksena, seuraavan päivän harjoitteiden ollessa taito tms. - ei laji- tai tehopainotteisia

Hypoteesi 3: Venyttelyn sijaan jokaiseen harjoitukseen , tai lähes jokaiseen mukaan muutaman kokonaisvaltaisen liikkeen kautta liikkuvuusharjoittelua.

Tässä näin nopeasti näitä ajatuksia - älkää teilatko vaan kertokaa omia ajatuksianne kun tavataan! Alla vielä muutama linkki, vastuu jää klikkaajalle ;)

Mobilatin sivusto

Olympiatoppenin Bevegelighet sivusto